Työssä jaksaminen

Työssä jaksamisen edellytys on työntekijän kykyjen ja työtehtävien vaatimusten välinen tasapaino. Epätasapaino voi aiheuttaa työkykyä heikentävää työuupumusta. Huonoimmassa tapauksessa loppuun palaminen saattaa tehdä työntekijän pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi.

Jaksaminen on monen tekijän yhteistulos. Se edellyttää muutakin kuin työtehtävien vaatimien taitojen ja työntekijän kykyjen vastaavuutta. Työnteko pitäisi organisoida siten, ettei se rasita työntekijää kohtuuttomasti: jatkuva kiire ja säännölliset ylityöt väsyttävät työhönsä pätevänkin työntekijän. Myös huono työilmapiiri voi uhata työntekijöiden työhyvinvointia.

Töissä jaksamiseen voi vaikuttaa monenlaisilla toimenpiteillä. Lainsäädäntö määrittelee muun muassa työajan enimmäismäärän. Työpaikalla organisoidaan työnteko käytännössä ja toteutetaan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Lisäksi yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa sekä itsensä että muiden töissä jaksamiseen.

Monet tahot voivat tukea työntekijöiden töissä jaksamista. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli jaksamiseen liittyvien toimenpiteiden koordinoijana. Sen puoleen kannattaa kääntyä yleensä ensimmäiseksi, kun töissä jaksaminen mietityttää. Työterveyshuolto ei kuitenkaan yksin vastaa työntekijöiden jaksamisesta, vaan toimii ennemminkin työnantajan tukena.

Työtehtävien organisoinnista ja jakamisesta vastaavat työnantaja ja esimies, joiden puoleen voi kääntyä muutosmahdollisuuksien selvittämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies sekä aluehallinnon työsuojelun vastuualueen edustajat ovat myös työntekijän apuna.