Työn aiheuttama kuormitus
Työ kuormittaa tekijäänsä. Kuormitusta saattaa tuottaa niin työn luonne kuin sen määräkin. Kuormitus voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Työpaikalla on muun muassa työkyvyn turvaamisen kannalta tärkeää saavuttaa tasapainotila työntekijöiden liian vähäisen ja liiallisen kuormituksen välillä. Tasapainon löytämistä vaikeuttaa se, että eri ihmiset kokevat kuormitusta eri tavoin.
Työ voi olla fyysisesti rasittavaa, jos siihen kuuluu esimerkiksi jatkuvaa painavien taakkojen siirtelyä käsin. Toisaalta myös nykyään yhä yleisempi kevyt toimistotyö saattaa aiheuttaa haitallista fyysistä kuormitusta vaikkapa huonon työasennon vuoksi. Psyykkistä kuormitusta puolestaan tuottaa esimerkiksi erityistä tarkkaavaisuutta vaativa työ. Kuormituksen määrään voidaan vaikuttaa ergonomisilla ratkaisuilla, joiden avulla työtä pyritään mukauttamaan työntekijän edellytyksiin. Käytännössä kyseeseen voivat tulla muun muassa työntekijälle sopivaksi säädettävät työvälineet ja riittävät taukohetket.
Työturvallisuuslaissa on säädetty laajasti työnantajan ja -tekijänkin velvollisuuksista liittyen työn turvallisuuden varmistamiseen. Työ ei saa aiheuttaa tekijänsä terveydelle vaarallista kuormitusta, mikä pitää pyrkiä varmistamaan muun muassa huomioimalla ergonomiset näkökulmat työn suunnittelussa. Jos työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä ei voida kokonaan poistaa, on työnantajan huolehdittava, että ne ovat mahdollisimmat vähäisiä. Työnantajan on työtä suunnitellessaan ja mitoittaessaan huomioitava myös työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet.
Työntekijän on muun muassa tiedotettava havaitsemistaan työympäristön puutteista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kuormitusongelmiin apua voi ja kannattaa lähteä etsimään myös työterveyshuollon kautta. Jos työ asianmukaisista muutoksista huolimatta kuormittaa työntekijää ylivoimaisesti, työntekijä voi joutua siirtymään toisiin työtehtäviin tai joskus jopa vaihtamaan ammattiaan.
Tietoja työolosuhteiden aiheuttamasta kuormituksesta ja kuormituksen vähentämisestä löytyy Työterveyslaitoksen ergonomiasivuilta, työsuojeluhallinnon kotisivuilta sekä Työturvallisuuskeskuksen työsuojelua käsitteleviltä sivuilta, joilla on otsikon "Fyysinen työkuormitus" alla kerrottu ergonomisesti suositeltavista toimintatavoista eri työtilanteissa. Ergonomiasta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista löytyy tietoa myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sivuilta.
Konkreettista apua hartioiden ja niskan jännitystilojen taltuttamiseen voi saada Helsingin Sanomien kotisivuilla olevasta jumppaohjeesta.

