Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki

Suomessa on kaksi rinnakkaista eläkejärjestelmää, kansaneläkejärjestelmä ja työeläkejärjestelmä. Järjestelmien kautta maksettavia eläkkeitä täydentää takuueläke.

Työeläkettä karttuu, kun teet ansiotyötä tai toimit yrittäjänä ja maksat työeläkemaksuja. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat toimeentulon, jos et saa työeläkettä tai sen määrä on pieni. Kansaneläkettä ei saa, jos muut eläkkeet ja korvaukset ylittävät tietyn tulorajan. Sama periaate koskee takuueläkettä.

Eläkkeelle siirtymisen perusteet ovat erilaisia. Pitkäkestoinen työkyvyttömyys voi olla yksi peruste. Kuntoutus on kuitenkin ensisijaista eläkkeelle siirtymiseen nähden.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.

Kuka on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen?
Miten ja mistä työkyvyttömyyseläkettä haetaan?
Entä jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään?
Kuinka suuri työkyvyttömyyseläke on?
Onko mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi muita tukia?
Kuinka kauan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan?

Kuka on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen?

Työeläkejärjestelmän piirissä on neljäntyyppisiä työkyvyttömyyseläkkeitä:

täysi työkyvyttömyyseläke (myönnetty toistaiseksi)
osatyökyvyttömyyseläke (myönnetty toistaiseksi)
kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke)
osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke)

Työeläkejärjestelmän kautta täyttä työkyvyttömyyseläkettä voivat saada yli 18-vuotiaat ja alle 63-vuotiaat työntekijät tai yrittäjät, joiden työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi ainakin 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut vähintään 40 prosenttia, mutta alle 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa vain työeläkejärjestelmän kautta. Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkeikä on työkyvyttömyyseläkettä saavan kohdalla 63 vuotta.

Kansaneläkejärjestelmän kautta työkyvyttömyyseläkettä voi saada täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä tai määräaikaisena kuntoutustukena. Kansaneläkejärjestelmän kautta voi saada toistaiseksi myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä 16–64-vuotias henkilö, jonka sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon. Lisäksi hänen saamansa muiden eläkkeiden ja korvausten on alitettava tietyt (yksilölliset) tulorajat. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saaminen päättyy aina viimeistään saajan täyttäessä 65 vuotta, jolloin se muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Kelan työkyvyttömyyseläkkeen voi saada määräaikaisena kuntoutustukena hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Kuntoutustuen edellytyksenä on hyväksytty hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan.

Tietyt erikoisryhmät, kuten pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät, ovat aina oikeutettuja Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka he kävisivät töissä.

Työkyvyttömyyseläkkeestä saat lisätietoja omalta työeläkelaitokseltasi tai Kelalta. Työeläkelaitoksesi saat selville kysymällä sitä viimeisimmältä työnantajaltasi tai ottamalla yhteyttä Eläketurvakeskuksen palvelunumeroihin.

Miten ja mistä työkyvyttömyyseläkettä haetaan?

Työkyvyttömyyseläkettä, kuten muitakin eläkkeitä, täytyy erikseen hakea.

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteisellä työkyvyttömyyseläkehakemuksella, jonka saa Kelan toimistoista, internetistä tai eläkelaitoksilta. Yhden lomakkeen lähettäminen riittää, vaikka hakisit sekä kansaneläkettä että työeläkettä.

Hakemukseen täytyy liittää mahdollisimman tuore, enintään vuoden vanha lääkärinlausunto B sekä muut tarpeelliset selvitykset. Kela antaa ohjeita lomakkeen täyttöön täällä. Maatalousyrittäjän täytyy täyttää liitelomake Maatalousyrittäjän selvitys, TM. Jos olet asunut tai työskennellyt ulkomailla, täytyy sinun täyttää lomake Asuminen ja työnteko ulkomailla eli liitelomake U.

Jos haet pelkkää kansaneläkettä, Kelan asiantuntijalääkäri ja ratkaisija arvioivat työkykyäsi yleensä lääkärinlausunnon ja työkyvyttömyyseläkehakemuksesi sekä sen liitteiden perusteella. He ottavat ratkaisussaan huomioon myös ikäsi, ammattisi, koulutuksesi, asuinpaikkasi ja mahdollisuutesi saada ammattitaitoasi vastaavaa työtä. Lisäksi varmistetaan se, että kuntoutusmahdollisuutesi on selvitetty.

Jos haet sekä kansaneläkettä että työeläkettä, Kela ja työeläkelaitokset neuvottelevat keskenään ennen eläkepäätöksen antamista.

Jos haet pelkkää työeläkettä, työeläkelaitos ratkaisee, onko työkykysi heikentynyt siinä määrin, että sinulle voidaan myöntää täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki tai osakuntoutustuki. Joskus eläkelaitos hankkii luvallasi lisäselvityksiä. Sinut voidaan tarvittaessa lähettää lisätutkimuksiin työeläkelaitoksen kustannuksella.

Ohjeita työkyvyttömyyseläkkeiden hakemiseen saat muun muassa Eläketurvakeskuksesta, työeläkelaitoksilta ja Kelalta.

Entä jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään?

Työkyvyttömyyseläkehakemus voidaan hylätä. Hylkäyspäätöksen perustelut on ilmoitettava. Eläkepäätöksestä voi valittaa. Valitusohjeet tulevat hylkäyskirjeen mukana.

Jos hakemus hylätään, hylkäyspäätöksen antaneella taholla on velvollisuus selvittää henkilön kuntoutusmahdollisuudet ja ohjata hänet kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin. Työkyky voi olla mahdollista saada takaisin kuntoutuksen avulla, ainakin osittain.

Työkyvyttömyyseläkettä voi lisäksi hakea uudelleen. Tällöin mukaan voi liittää aiempia lääkärinlausuntoja tukemaan täydentäviä asiantuntijalausuntoja (fysioterapeutin, ortopedin, fysiatrin tai vastaavien). Uutta hakemusta voivat lisäksi edeltää esimerkiksi tarkempi työkyvyn arviointi, kuntoutustutkimus ja mahdollisesti työkokeilu TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta.

Jos työsuhde on voimassa, voidaan hylkäyspäätöksen jälkeen neuvotella työpaikalle palaamisesta työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Ellei työsuhdetta ole, tulee eläkettä hakeneen ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi, jolloin on mahdollista hakea työttömyysetuutta ja TE-toimiston kuntoutuspalveluja. TE-toimistoon pitää ilmoittautua työnhakijaksi myös silloin, kun sairauspäivärahaoikeus on päättynyt, vaikka työsuhde olisikin voimassa.

Kuinka suuri työkyvyttömyyseläke on?

Kansaneläke täydentää työeläketurvaa ja takaa vähimmäisturvan. Lisäksi takuueläke korottaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen vaikuttaa muun muassa työhistoria ja tämänhetkinen ikä.

Ennen vuotta 2005 työeläkkeen määrään vaikuttivat työssäoloaika, ansiot ja eläkkeen karttumisprosentti. Vuodesta 2005 alkaen työeläkettä karttuu 18-vuotiaasta lähtien joka vuoden ansioista tiettyjen prosenttien mukaan. Myös osa työelämän ulkopuolisesta sosiaaliturvasta kerryttää nyt eläkettä.

Työeläkelaitosten kautta maksettavassa työkyvyttömyyseläkkeessä voidaan tietyin ehdoin ottaa huomioon niin sanottu tuleva aika: tällöin eläkettä saa laskennallisesti myös niiltä vuosilta, jotka ovat jäljellä 63 ikävuoteen saakka. Tulevan ajan ansio lasketaan työkyvyttömäksi tuloa edeltäneiden vuosien ansioista.

Työeläkkeesi maksaa yleensä viimeisimmän työpaikkasi työeläkelaitos. Oman työeläkelaitoksesi saat selville ottamalla yhteyttä Eläketurvakeskukseen tai kysymällä työnantajaltasi. Työeläkeotteen ja muita tietoja saat Työeläke.fi-sivustolta. Tarkimmat tiedot eläkkeestäsi saat oman työeläkeyhtiösi eläkeneuvojilta, joihin kannattaa olla yhteydessä jo eläkettä harkittaessa.

Vuonna 2012 täyttä Kelan työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos työeläke on korkeintaan 53,70 euroa. Täysimääräinen kansaneläke on 608,63 euroa. Parisuhteessa olevan eläkkeen suuruus on 539,85. Takuueläkkeellä korotetaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä siten, että minimieläkkeen suuruus on kaikilla eläkkeensaajilla 713,73 euroa kuussa. Varhennettu vanhuuseläke voi kuitenkin estää takuueläkkeen saamisen tai pienentää sitä. Jos yksin elävän työeläke on kuukaudessa vähintään 1 257,96 euroa tai parisuhteessa elävällä vähintään 1 120,46 euroa, ei kansaneläkettä makseta lainkaan. Pienin maksettava kansaneläke on 6,47 euroa kuukaudessa.

Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Ennen eläkkeelle siirtymistä sinun on syytä käydä eläkepäätöksesi läpi verottajankin kanssa ennakkoveroprosentin määrittelemiseksi.

Onko mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi muita tukia?

Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä, Kelalta voi hakea asumistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja lapsikorotusta. Tukien hakeminen on mahdollista, vaikka työkyvyttömyyseläkkeessäsi ei olisi kansaneläkettä lainkaan.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat hakea pienituloiset eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa vuokra- tai omistusasunnoissa. Poikkeuksen muodostavat osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat: heille eläkkeensaajan asumistukea ei makseta, vaan he voivat hakea yleistä asumistukea.

Eläkettä saavan hoitotukea voi hakea yli 16-vuotias, joka saa esimerkiksi vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä. Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi kuitenkin hakea 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Lisäksi Kela voi myöntää lapsikorotusta eläkkeensaajille alle 16-vuotiaista lapsista.

Kelalta voi saada korvauksia myös lääkkeisiin, yksityislääkärin palkkioihin sekä sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyihin matkoihin. Lääkekustannuksilla on vuotuinen maksukatto, samoin sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehdyillä matkoilla.

Lisää tietoa näistä etuuksista ja niiden hakemisesta saat Kelan toimistoista ja internetsivuilta .

Kunnan sosiaalitoimesta voi hakea muun muassa omaishoidon tukea, vammaispalvelulainsäädännön mukaisia palveluja ja etuuksia sekä toimeentulotukea (viimesijainen etuus). Lisätietojen saamiseksi käänny sosiaalitoimiston puoleen.

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuosittainen maksukatto. Maksukaton täytyttyä avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta.

Kuinka kauan työkyvyttömyyseläkettä maksetaan?

Jos näyttää todennäköiseltä, ettei työkyky palaudu hoidon tai kuntoutuksen avulla, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi. Sen saaminen jatkuu tavallisesti vanhuuseläkkeen alkamiseen asti.

Jos työkyky palautuu, voidaan työkyvyttömyyseläke lakkauttaa. Työeläke voidaan myös muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.

Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena.