Työhön paluun suunnittelu, ajoitus ja toteutus
Jos sairausloma pitkittyy, työhön palaaminen vaatii suunnittelua ja toimenpiteitä. Tällöin palaamisesta muodostuu monivaiheinen prosessi. Mukana voi olla tilanteesta riippuen useita tahoja, kuten työnantajan henkilöstöhallinto, lähiesimies, työterveyshuolto, työsuojelu, kuntoutusta tarjoavat toimijat, Kela, työeläkelaitos tai TE-toimisto (työvoimatoimisto).
Työpaikoilla sairauslomalta palaamiseen voi liittyä erilaisia toimintatapoja. Tietoja oman työpaikkasi käytännöistä saat työnantajaltasi, työpaikkasi luottamusmieheltä ja työterveyshuollosta.
Palaamisen suunnittelu kannattaa aloittaa varhain, mahdollisesti jo sairauslomalle jäädessä. Aluksi on syytä sopia kontakteista esimerkiksi työterveyshuollon ja lähiesimiehen kanssa sairausloman aikana, jotta yhteys työpaikalle ei katkea. Omasta tilanteesta on tiedotettava työpaikalle. Se voi vauhdittaa työhön paluuseen liittyviä järjestelyjä.
Työhön paluun suunnittelu on hyvä aloittaa viimeistään kuuden viikon sairausloman jälkeen. Suunnittelu käynnistyy usein työterveyshuollon kautta. Työnantajan ja työhön palaajan on tärkeää osallistua suunnitteluun.
Työhön palaamisen suunnittelu tapahtuu ensisijaisesti työnantajan edustajan, kuten lähiesimiehen, työterveyshuollon ja työntekijän välisellä neuvottelulla. Työhön palaamista koskevien neuvottelujen tarkoitus ei ole selvitellä työntekijän sairautta, vaan pohtia työkykyä työtehtävien kannalta ja suunnitella työhön paluussa tarvittavia järjestelyjä. Neuvotteluihin voidaan ottaa mukaan myös työntekijää hoitavat tai kuntouttavat tahot, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.
Työhön palaamista helpottamaan on saatavilla erilaisia tukimuotoja. Työntekijä voi palata töihin aluksi osa-aikaisesti, jolloin taloudellisena tukena voi olla Kelan osasairauspäiväraha.
30.12.2011 