Takaisin toimeen - Ajankohtaista työelämästä

IBD-potilaiden elämänlaatua selvittäneen IMPACT-kyselyn tulokset julkistettu:

Mon, 14 May 2012 14:46:07 +0300

Lähes 40.000 suomalaista kärsii kroonisista tulehduksellisista suolistosairauksista. Voidaankin puhua jo lähes uudesta kansantaudista. Lähes 40.000 suomalaista kärsii kroonisista tulehduksellisista suolistosairauksista. Voidaankin puhua jo lähes uudesta kansantaudista. Tuoreen IBD-potilaiden elämää selvittäneen IMPACT-kyselyn mukaan hyviä hoitoja on saatavilla ja niiden avulla potilas voi elää lähes normaalia elämää työ- ja toimintakykyisenä. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta vastaajasta kertoo, että tulehduksellisen suolistosairauden oireet vaikuttavat elämään vain vähän tai eivät lainkaan taudin ollessa remissiovaiheessa verrattuna henkilöihin, joilla ei ole IBD:tä. Arjen huolenaiheita IBD-potilaalle ovat WC-tilojen saatavuus, työssäpoissaoloista johtuva stressi sekä vaikutus urakehitykseen. IMPACT-kyselytutkimus toteutettiin EFFCA:n (European Federation of Crohn's and ulcerative Colitis Associations) toimeksiannosta ja Abbottin tukemana aikavälillä 12/2010-08/2011. Tavoitteena oli saada tietoa tulehduksellisten suolistosairauksien vaikutuksesta potilaiden elämään ja elämänlaatuun Euroopassa. Otos kerättiin EFFCAn maajärjestöjen avustuksella. Vastaajia oli yhteensä 4995 kokonaisuudessaan 21 maasta. Vastaajia Suomesta oli yhteensä 255. IBD-sairaudet eli Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus ovat elinikäisiä sairauksia ja tyypillisimmin niihin sairastutaan nuoruudessa tai nuorina aikuisina. Joillakin sairaus voi olla rauhallisessa vaiheessa jopa vuosia. Toisilla oireet ovat jatkuvia. Maailman IBD-päivää vietetään 19.5.2012.

Suomalaisten työkykyennuste kehittynyt myönteisesti

Fri, 4 May 2012 11:50:08 +0300

Työeläkeyhtiö Varma ja Odum Oy ovat kartoittaneet suomalaisten näkemyksiä työkyvystään Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksessä. Tietoa työkyvystä ja työhyvinvoinnista on koottu lähes 70 000 työntekijältä eri toimialoilla vuosien 2005–2011 aikana. Työeläkeyhtiö Varma ja Odum Oy ovat kartoittaneet suomalaisten näkemyksiä työkyvystään Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksessä. Tietoa työkyvystä ja työhyvinvoinnista on koottu lähes 70 000 työntekijältä eri toimialoilla vuosien 2005–2011 aikana. Tulokset antavat viitteitä siitä, että suomalaisten työkyky on kehittynyt viime vuosien aikana myönteiseen suuntaan. Epävarmuus omasta työkyvystä on vähentynyt kaikilla muilla paitsi 60 vuotta täyttäneillä. Osaltaan taustalla vaikuttavat terveellisempään suuntaan muuttuneet elintavat. Toisaalta selvityksessä havaittiin, että yllättävän monet 18–29- ja 30–39-vuotiaat ovat epävarmoja työkyvystään. Työn sisällöttömyyttä pidetään näissä ikäryhmissä keskeisenä uhkana omalle työkyvylle. Selvityksessä havaittiin myös merkittäviä toimialakohtaisia eroja. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä kehittämistä on erityisesti IT-alalla työskentelevien työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa. Iäkkäimpien joukossa eniten riskiryhmiin kuuluvia on metsäteollisuuden alalla. Elintarviketeollisuudessa on onnistuttu saavuttamaan myönteistä kehitystä työssä pysymistä edistävien varhaisen tuen mallien leviämisen myötä. Mallien käytöllä pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden syntyä ja pitkittymistä. Tulosten perusteella malleja olisi kuitenkin syytä tukea myös muunlaisella työn kehittämisellä ja sujuvoittamisella. Lähde: Varman uutinen 18.04.2012

Lääkekorvauksiin suunnitteilla muutoksia

Thu, 22 Mar 2012 09:20:33 +0200

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkekorvaustyöryhmä esitti 15. helmikuuta ehdotuksensa valtion lääkekorvausmenojen leikkaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkekorvaustyöryhmä esitti 15. helmikuuta ehdotuksensa valtion lääkekorvausmenojen leikkaamiseksi. Tavoitteena on vähentää lääkekorvausmenoja 113 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Lääkekorvausten pienentämisen lisäksi menoissa pyritään säästämään alentamalla lääkkeiden hintoja. Tällä hetkellä Kela-korvattaviksi hyväksyttyjen lääkkeiden peruskorvauksen määrä on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Lääkkeen ostaja maksaa loppuosan kustannuksista. Peruskorvauksen osuutta ehdotetaan laskettavaksi 35 prosenttiin. Lääkkeiden alempi erityiskorvaustaso laskettaisiin 72 prosentista 65 prosenttiin. Sadan prosentin ylempi erityiskorvauksen taso säilyisi työryhmän ehdotuksen mukaan ennallaan. Korvausosuuksien alentamisen rinnalla ehdotetaan lääkekaton eli lääkkeiden vuotuisen omavastuun alentamista 50 eurolla. Vuonna 2012 lääkekatto on 700,92 euroa. Lääkekaton täytyttyä korvattavista lääkkeistä maksetaan 1,50 euron maksu. Lisäksi tavoitteena on viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhinnan laskeminen viidellä prosentilla. Lääkekorvaustyöryhmä jatkaa lääkekorvausjärjestelmän kehittämisen pohtimista. Ehdotus kokonaisuudistuksesta tehdään vuoden 2012 lopulla. Lähde: STM:n tiedote 21/2012, 15.02.2012 10:00

Uusia keinoja työkyvyttömyyden pitkittymisen estämiseksi

Mon, 12 Mar 2012 08:49:55 +0200

Kesäkuun 2012 alussa voimaan astuvat sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset tuovat mukanaan uusia toimintatapoja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Kesäkuun 2012 alussa voimaan astuvat sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset tuovat mukanaan uusia toimintatapoja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Muutosten myötä työterveyshuollon ja työnantajan roolit korostuvat työhön palaamisen tukemisessa. Myös Kela saa jatkossa nopeammin tiedon pitkittyvistä sairauslomista. Lakimuutokset koskevat 1.6. ja sen jälkeen alkavia työkyvyttömyysjaksoja. Työnantajan tulee jatkossa ilmoittaa työterveyshuoltoon, jos työntekijän sairausloma on kestänyt vähintään kuukauden. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn ja työhön palaamisen edellytysten selvittämistä. Työterveyshuollon tulee arvioida työkyky viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivän ajalta. Työntekijän täytyy toimittaa työterveyslääkärin lausunto Kelaan saadakseen sairauspäivärahaa 90 päivän jälkeen. Tämä lakimuutos koskee vain työntekijöitä. Tämän lisäksi kaikkien sairauspäivärahaa hakevien tulee jatkossa anoa sairauspäivärahaa aiempaa nopeammin, viimeistään kaksi kuukautta työkyvyttömyyden alkamisen jälkeen. Muutos koskee myös osasairauspäivärahaa. Lähde: Kelan tiedotteet 20.1.2012

Työkykyneuvojat työhön palaamisen tukena

Mon, 30 Jan 2012 11:51:39 +0200

Kela alkaa tarjota vuoden 2012 alusta alkaen uusia työkykyneuvojien palveluja. Kelan eri toimistoissa työskentelee yhteensä 54 työkykyneuvontaan erikoistunutta työntekijää. Työkykyneuvontaa tarjotaan sairauspäivärahan saajille ja kuntoutusta tarvitseville työhön palaamisen tueksi. Kela alkaa tarjota vuoden 2012 alusta alkaen uusia työkykyneuvojien palveluja. Kelan eri toimistoissa työskentelee yhteensä 54 työkykyneuvontaan erikoistunutta työntekijää. Työkykyneuvontaa tarjotaan sairauspäivärahan saajille ja kuntoutusta tarvitseville työhön palaamisen tueksi. Työkykyneuvojat ottavat yhteyttä henkilöihin, joiden työkyvyttömyys on pitkittymässä tai joille on kertynyt useita työkyvyttömyysjaksoja. Työkykyneuvonta voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteessa, jossa työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Työkykyneuvoja selvittää asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja pyrkii löytämään jatkoratkaisun antamalla tietoa Kelan etuuksista ja palveluista sekä tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kuten terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa eri alojen asiantuntijat voivat yhdessä laatia työhön paluuta edistävän suunnitelman. Työkykyneuvonnan tavoitteena on tarjota mahdollisimman joustavaa palvelua työhön palaajille. Kela esittelee työkykyneuvojan työtä pähkinänkuoressa tällä videolla. Lähde: Kelan tiedotteet 19.1.2012

Työpankkitoiminta laajenee

Wed, 21 Dec 2011 16:38:52 +0200

Työpankkikokeilusta tulee valtakunnallinen vuoden 2012 alussa. Työpankit ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, sijoittavat työntekijöitään asiakasyrityksiin sekä vuokraavat työvoimaa. Työpankkikokeilusta tulee valtakunnallinen vuoden 2012 alussa. Työpankit ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, sijoittavat työntekijöitään asiakasyrityksiin sekä vuokraavat työvoimaa. Työpankkien kautta pyritään tarjoamaan reitti työelämään varsinkin pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Kokeilu käynnistettiin vuonna 2009. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopulla työpankit tarjoavat työ- ja vuokratyöpaikkoja 5 000 henkilölle. Työpankkien määrän tulisi samalla kasvaa nykyisestä neljästä noin kolmeenkymmeneen. Kuluneen vuoden aikana työpankit ovat työllistäneet yli 250 ihmistä, joista lähes kaikki ovat olleet vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Työpankkiin voi hakea työntekijäksi muun muassa TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta. Työpankkien internetsivut löytyvät osoitteesta www.tyopankki.fi. Lähde: STM:n tiedote 225/2011, 29.11.2011 15:09

Osasairausvapaa vauhdittaa työhön palaamista

Mon, 19 Dec 2011 13:14:37 +0200

Osa-aikainen työnteko Kelan osasairauspäivärahan tuella on ollut mahdollista vuodesta 2007 lähtien. Osa-aikainen työnteko Kelan osasairauspäivärahan tuella on ollut mahdollista vuodesta 2007 lähtien. Järjestelyn tarkoituksena on helpottaa kokoaikaiseen työhön paluuta. Työterveyslaitoksen uusi tutkimus osoittaa, että osasairausvapaa nopeuttaa työhön palaamista tavalliseen sairauslomaan verrattuna. Tarkastelun kohteena olivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvät poissaolot. Tutkimus suoritettiin vuosina 2006–2009. Heikentyneestä työkyvystä kärsivät työntekijät arvottiin kahteen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat jäivät sairauslomalle, toiset palasivat tekemään kevennettyjä työtehtäviä osa-aikaisesti. Osasairausvapaalla olleet onnistuivat palaamaan tavalliseen työhönsä keskimäärin 12 osasairausvapaapäivän jälkeen, kun taas sairauslomalla olleet palasivat 20 päivän jälkeen. Työhön paluu nopeutui siis osa-aikaisen työskentelyn myötä kahdeksalla päivällä. Lisäksi sekä työntekijät että työnantajat arvioivat osasairausvapaata enimmäkseen myönteisesti. Tutkimuksen perusteella osasairausvapaata voitaisiin hyödyntää tukitoimenpiteenä myös työkyvyn alentumisen alkuvaiheessa. Työterveyslaitoksen tiedote 66/2011, 7.11.2011

Nuorten yhteiskuntatakuu etenee

Fri, 4 Nov 2011 08:33:00 +0200

Nuorten työllisyystilanteen kohentamiseksi on suunnitteilla useita eri toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu nuorten yhteiskuntatakuun toteutus. Nuorten työllisyystilanteen kohentamiseksi on suunnitteilla useita eri toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu nuorten yhteiskuntatakuun toteutus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen joko työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Lisäksi kaikille nuorille pyritään takaamaan peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on Suomessa suhteellisen korkealla tasolla. Lisäksi kaikki työttömät nuoret eivät välttämättä ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on noin 30 000. Vastaavasti alle 29-vuotiaita työttömiä on hieman alle 55 000. Kolmasosalla heistä on vain perusasteen koulutus. Yhteiskuntatakuuta valmistelemaan on perustettu työryhmä, johon kuuluu edustajia muun muassa eri ministeriöistä, Kelasta ja työmarkkinajärjestöistä. Työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa syyskuun lopulla. Tavoitteena on, että yhteiskuntatakuun toteutus käynnistyy vuonna 2012. Vuonna 2013 takuun pitäisi olla voimassa kokonaisuudessaan. Lähde: TEM:n tiedote 26.9.2011 13.00

Uusi tutkimus työvoimapalveluista ja vajaakuntoisuudesta

Wed, 26 Oct 2011 10:54:56 +0300

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut syyskuussa Kuntoutussäätiön tekemän tutkimuksen vajaakuntoisista henkilöistä TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) asiakkaina. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut syyskuussa Kuntoutussäätiön tekemän tutkimuksen vajaakuntoisista henkilöistä TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) asiakkaina. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten vajaakuntoisuutta TE-toimistoissa arvioidaan. Lisäksi selvitetään, miten ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut ja palkkatuki ovat toimineet. Tutkimuksen mukaan termi ’vajaakuntoinen’ koetaan TE-toimistoissa ongelmalliseksi. Vaihtoehtoja voisivat olla osatyökykyinen tai kuntoutuja. Työllistymisen näkökulmasta tutkimuksessa asetetaan kuitenkin etusijalle vajaakuntoisuuteen liittyvä arviointiprosessi ja sen kehittäminen. Tähän liittyen esille nostetaan virkailijoiden tarve täydennyskoulutukselle sekä tarkempi ohjeistus arviointiin. Vajaakuntoisuuden arvioinnissa TE-toimistojen virkailijoille haasteita tuotti varsinkin lääkärinlausuntojen tulkinta sekä niiden suhteutus työllistymismahdollisuuksiin. Vajaakuntoisille suunnattua palveluvalikoimaa pidettiin tutkimuksessa riittävänä. TE-toimistojen työntekijät hyödynsivät palveluja monipuolisesti ja asiakkaille tarjottiin yksilöllisesti räätälöityjä palveluja. Useimmin käytetty palvelu oli työkokeilu, kun taas työolosuhteiden järjestelytukea hyödynnettiin vain vähän. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämiseksi tulisi kuitenkin tutkimuksen perusteella edelleen panostaa työvalmentajan kaltaisiin palveluihin, joiden toimivuudesta on näyttöä. Myös palkkatuen käyttöä pitäisi lisätä. Nykyisellään vajaakuntoisen henkilön kuntoutusprosessin keskeisimpiä haasteita ovat vastuun kantaminen koko prosessista sekä siihen osallistuvien toimijoiden yhteistyön onnistuminen. Lähde: Elina Vedenkannas, Tuomas Koskela, Matti Tuusa, Janne Jalava, Henna Harju, Mona Särkelä ja Veijo Notkola: Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Oma CV verkkoon

Mon, 10 Oct 2011 10:23:43 +0300

TE-toimisto (työvoimatoimisto) tarjoaa verkkosivuillaan työnhakijoiden käyttöön sähköisen CV-netin. TE-toimisto (työvoimatoimisto) tarjoaa verkkosivuillaan työnhakijoiden käyttöön sähköisen CV-netin. Uutta työtä etsivät voivat ladata sivuille ilmaiseksi vapaamuotoisen ansioluettelonsa. Palvelu on tarkoitettu muillekin kuin työttömille työnhakijoille eli myös esimerkiksi opiskelijoille tai työtä vaihtaville. Työnhakijoiden ansioluettelot ovat internetsivuilla joustavasti ja nopeasti työnantajien selattavissa, mikä edesauttaa työnantajan ja työtä hakevan kohtaamista. Sopivaa työntekijää voi etsiä muun muassa hakusanojen avulla. Selailu on tällä hetkellä avointa kaikille. Vuodenvaihteen jälkeen työnantajat pääsevät tarkastelemaan ansioluetteloita kirjautumalla palveluun erikseen. Lähde: Työ- ja elinkeinotoimiston uutiset 23.9.2011