Tukea työllistymisen helpottamiseksi
Vajaakuntoisten työllistymistä helpottamaan on tarjolla erilaisia työllistämispalveluita ja tukimuotoja.
Työllistämispalvelut jaetaan tavallisesti työsuhteiseen työllistämiseen, huoltosuhteessa toteutettavaan työtoimintaan sekä valmentavaan ja kuntouttavaan toimintaan. Tässä tietopankissa annetaan tietoja valmentavasta ja kuntouttavasta toiminnasta sekä työllistämisestä.
Työllistämispalveluja ovat muun muassa työhönvalmennus, työharjoittelu, palkkatuettu työ sekä erilaiset koulutukset. Monet palveluntuottajat tarjoavat työkyvyn arviointia ja terveyspalveluja.
Työllistämispalveluiden tarjonta vaihtelee alueittain. Vajaakuntoisten työllistymistä voidaan tukea esimerkiksi sosiaalisissa yrityksissä tai erilaisten hankkeiden tai projektien kautta.
Vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi on erilaisten palveluiden lisäksi saatavissa suoria taloudellisia tukia, jotka voidaan kohdentaa työnantajalle, työntekijälle tai työhön pyrkijälle.
Lisäksi osatyökykyisten työllistymistä tukevat muun muassa apuvälinepalvelut sekä kunnan vammaispalvelut. Eräistä työllistymispalveluista ja tukimuodoista saat tarkempaa tietoa oheisen listan kautta. Lisää tukimuotoja esitellään täällä.
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu
TE-toimiston (työvoimatoimiston) maksuttomat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut auttavat ammatinvalinnassa sekä työhön ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelulla voidaan pyrkiä selvittämään vajaakuntoisen edellytyksiä, tavoitteita ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttamaan valinnoissa.
Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja, terveydentilan tai ammatinvalintapsykologin tutkimuksia.
Omatoimista urasuunnittelua tukevat verkkopalvelut, kuten esimerkiksi Urasuunnittelu.
Tietoa ammatinvalinnasta, urasuunnittelusta ja koulutuksesta saa TE-toimiston internetsivuilta sekä TE-toimistoista.
Neuvontaa antavat myös muut tahot, esimerkiksi työelämässä oleville työeläkelaitokset.
Elinkeinotuki ja tuet yrittäjille
Yrityksen perustamiseksi tai yritystoiminnan jatkamiseksi on eräänä ammatillisen kuntoutuksen muotona mahdollista hakea elinkeinotukea Kelalta tai työeläkelaitokselta. Jos kysymyksessä on tapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, ensisijaisia tuen myöntäjiä ovat vakuutuslaitokset.
Yrityksen perustamiseksi on myös mahdollista hakea starttirahaa TE-toimistolta (työvoimatoimistolta). Yritysneuvontaa ja tietoa tukimahdollisuuksista saa muun muassa TE-toimistoista ja ELY-keskuksista (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) sekä niiden internetsivuilta.
Internetissä on tarjolla useita yrityksen perustamista käsitteleviä oppaita: Finnveran Liiketoiminnan aloitus -sivut, Suomen Uusyrityskeskusten Perustamisopas sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Yritys-Suomen internetsivut.
Yrittäjien verotuksesta saa lisätietoja verotoimistosta.
Koulutus ja koulutuskokeilu
Kuntoutussuunnitelmaan voi sisältyä myös kouluttautuminen. Hankittavan koulutuksen tulee olla vamman tai sairauden aiheuttamien rajoitusten kannalta sopivaa, ja lisäksi kuntoutujan toivomukset pyritään ottamaan huomioon.
Koulutus voi käsittää yleissivistävää koulutusta esimerkiksi lukioissa tai kansanopistoissa, jotka antavat tarvittavat perustiedot varsinaiseen ammattiin suuntaavasta koulutuksesta. Muita koulutusmuotoja ovat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen uudelleen- ja jatkokoulutus.
Koulutuskokeilu tarkoittaa tietystä koulutuksesta kiinnostuneen henkilön kokeilevaa opiskelua. Koulutuskokeiluilla selvitetään opiskelemaan pyrkivän edellytyksiä suoriutua suunnitelluista opinnoista. Kokeilu kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaiselle opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet.
Vaikeavammaisen opiskelua voidaan tukea myös korvaamalla opiskelusta aiheutuvat matkakustannukset.
Koulutukseen ja koulutuskokeiluun on tapauksesta riippuen mahdollista pyrkiä Kelan, TE-toimiston (työvoimatoimiston), työeläkelaitosten tai vakuutuslaitosten kautta. Asianomaisilta tahoilta voi myös hakea tukea kokeilun ajaksi. TE-toimisto tarjoaa koulutusneuvontaa numerossa 010 19 4901.
Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnittelu
Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus ovat keskeinen osa ammatillista kuntoutusta. Niihin voi pyrkiä Kelan, työeläkelaitoksen, vakuutusyhtiön, TE-toimiston (työvoimatoimiston), työterveyshuollon ja terveyskeskuksen kautta. Samoilta tahoilta saa lisätietoa kuntoutustarveselvityksen ja -tutkimuksen sisällöstä ja kestosta.
Vajaakuntoisen kuntoutustarve selvitetään yleensä moniammatillisen asiantuntijaryhmän toimesta ja se kestää muutaman päivän.
Laajemmassa kuntoutustutkimuksessa esimerkiksi lääkäri, psykologi ja fysioterapeutti selvittävät yhteistyössä vajaakuntoisen kokonaistilannetta, työ- ja toimintakykyä sekä sen ennustetta, kuntoutustarvetta sekä kuntoutusmahdollisuuksia. Kuntoutustutkimus kestää tavallisesti enintään 12 päivää ja se voidaan toteuttaa useammassa jaksossa.
Kuntoutustutkimuksia järjestetään esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa, keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköissä ja työklinikoilla.
Kuntoutuskartoituksen ja -tutkimuksen avulla voidaan laatia kuntoutussuunnitelma yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa kuntoutujan saamiin ja tarvitsemiin kuntoutustoimiin, kuten apuvälineisiin, kuljetuspalveluihin, kuntoutusjaksoihin, työkokeiluihin ja koulutukseen. Suunnitelma tehdään yleensä 1–3 vuodeksi, ja siinä määritellään kuntoutuksen toteutus ja seuranta.
Alle 65-vuotiailla vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen, josta saa lisätietoja Kelalta sekä sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteesta 17/2005. Vaikeavammaisen kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Palkkatuki ja työllistämisen kuntalisä
TE-toimisto (työvoimatoimisto) voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei sijoitu koulutukseen tai työllisty muutoin työmarkkinoille. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille.
Palkkatuen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti ja siihen liittyy tiettyjä ehtoja.
Palkkatuki koostuu perusosasta ja lisäosasta. Perustuen määrä on 25,74 euroa päivässä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti – se on enintään 60 prosenttia perusosasta tai tietyissä tapauksissa enintään 90 prosenttia perusosasta.
Itsenäinen työnhakija voi käyttää työnhakunsa tukena TE-toimiston myöntämää palkkatukiseteliä. Se osoittaa työnantajalle, että setelin haltijan palkkaukseen voidaan myöntää palkkatukea. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen.
Jos työnantajalle on myönnetty paikallisesta TE-toimistosta palkkatukea, kunta voi tietyin ehdoin maksaa kunnassa rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yritykselle harkinnanvaraisesti erillistä kuntalisää. Sitä ei kuitenkaan makseta oppisopimuskoulutukseen työllistetystä.
Lisätietoja palkkatuesta ja palkkatukisetelistä saa TE-toimistosta. Hakemuksia ja tietoa palkkatuesta löytyy myös TE-toimiston internetsivuilta. Työnantajat saavat lisätietoja kuntalisästä kotikunnastaan.
Sosiaaliset yritykset
Sosiaalinen yritys on tavallinen yritys, jossa työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys maksaa työntekijöilleen työehtosopimusten mukaista palkkaa.
Sosiaalinen yritys voi hakea vajaakuntoisen työllistämiseen palkkatukea, kuntalisää ja työllisyyspoliittista avustusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä rekisteristä saa tietoja sosiaalisista yrityksistä. Niihin voi hakea töihin TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) kautta.
Sosiaaliseksi työllistämiseksi kutsutaan sosiaalisten yritysten lisäksi esimerkiksi työpajojen, työkeskusten ja tuetun työllistämisen yksiköiden tarjoamia palveluja.
Sosiaalisista yrityksistä voit lukea lisää niiden kotisivuilta.
Työharjoittelu ja työelämävalmennus
Työnantaja voi ottaa TE-toimiston (työvoimatoimiston) päätöksellä vammaisen tai kuntoutujan työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Tavoitteena on perehdyttää harjoitteluun tai valmennukseen otettu työelämään, antaa hänelle työn kautta tulevaa ammattitaitoa ja näin parantaa hänen mahdollisuuksiaan solmia työsuhde.
Työharjoittelu on tarkoitettu alle 25-vuotiaille työmarkkinatukeen oikeutetuille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Kela maksaa työharjoittelussa oleville täyden työmarkkinatuen harjoittelujakson ajalta, joka kestää yhteensä korkeintaan vuoden.
Työelämävalmennukseen työnantaja voi ottaa 25 vuotta täyttäneen henkilön tai nuoremmankin, jos henkilöllä on ammatillinen koulutus tai hän saa työttömyyskorvauksena perus- tai ansiosidonnaista päivärahaa. Jos kyseessä on työmarkkinatuen piiriin kuuluva henkilö, maksaa Kela hänelle koko valmennusjakson ajalta työmarkkinatukea. Vaihtoehtoisesti toimeentulo muodostuu perus- tai ansiopäivärahasta. Ensiksi mainitun maksaa Kela, jälkimmäisen työttömyyskassa. Määrätyin ehdoin maksetaan lisäksi työttömyyspäivärahan korotusosaa. Työvalmennus kestää yhteensä enintään 12 kuukautta.
Lisäksi sekä työharjoittelussa että työelämävalmennuksessa oleva henkilö voi sen aikana saada ylläpitokorvausta erilaisten harjoitteluun liittyvien kustannuksien korvaamiseen tietyin edellytyksin.
Ennen työharjoittelun tai työelämävalmennuksen alkamista työnantaja, TE-toimisto ja työharjoittelija tai työelämävalmennuksen aloittava tekevät kirjallisen sopimuksen.
Lisätietoja saat TE-toimistosta.
Työhön ja työyhteisöön valmennus
Työhön ja työyhteisöön valmennuksen tavoitteena on kuntoutujan tai vammaisen työelämään perehdyttäminen ja ammattitaidon edistäminen, jotta varsinaisen työpaikan saaminen helpottuisi. Kyseessä ei ole työsuhde.
Työhön valmennusta voidaan toteuttaa työharjoittelun tai työelämävalmennuksen ja työkokeilun aikana sekä varsinaisen työsuhteen alkuvaiheessa.
Muun muassa TE-toimisto (työvoimatoimisto) voi hankkia vajaakuntoiselle työhönvalmentajan palvelua tukemaan ja valmentamaan työnhakijaa. Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa sopivan työpaikan haussa.
Palvelujen saatavuus vaihtelee paikkakunnittain.
Työkokeilu
Vajaakuntoinen voi hakea työkokeilupaikkaa TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta. Työkokeiluun voi tapauskohtaisesti pyrkiä myös Kelan, oman työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön kautta. Työkokeilu on eräs ammatillisen kuntoutuksen keinoista ja se perustuu yleensä kuntoutussuunnitelmaan.
Toisinaan työkokeilu voidaan järjestää kuntoutujan omalla työpaikalla.
Yksi työkokeilujakso kestää yleensä 1–6 kuukautta. Työkokeilun pituus sovitaan tapauskohtaisesti. Työkokeilu ei ole työsuhde. Työkokeilusta tehdään kuitenkin työnantajan, työkokeilun toteuttavan tahon ja työkokeiluun tulevan henkilön kesken kirjallinen sopimus.
Työkokeilusta tehdään työnantajan, TE-toimiston ja työkokeiluun tulevan henkilön kesken kirjallinen sopimus. Tästä sopimuksesta tulee ilmoittaa myös työpaikan luottamusmiehelle tai muulle työntekijöiden edustajalle.
Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa työntekijää ja antaa hänestä kokeilun lopuksi arvion työkokeilun järjestäneelle taholle. Jos työnantaja kokeilun tuloksena päättää tarjota hänelle työsuhdetta, voi sen aloittamisen tueksi saada vielä apua työhön valmentamiseen.
Työpaikalla suoritettava työssäoppiminen
Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat eritoten ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka pyrkivät tekemään yhteistyötä työnantajien kanssa. Ammatilliset oppilaitokset voivat ottaa yhteyttä työnantajiin ehdottaen yhteistyötä pitkäaikaissairaan opiskelijan tai kuntoutujan työssäoppimisjakson toteuttamiseksi.
Työssäoppiminen ei ole tavanomaista työharjoittelua, vaan sitä tavoitteellisempaa opiskelua.
Oppilaitos tukee opiskelijan selviytymistä työympäristössä ja huolehtii esimerkiksi apuvälineiden asennuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta jakson aikana.
Työnantajan vastuulla on, että työssäoppimisjaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa osapuolten työnjaosta. Työnantaja nimeää myös vastuullisen työpaikkaohjaajan.
Tavoitteet työssäoppimiselle asetetaan työnantajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimiseen kuuluvat myös palautekeskustelut, joissa opiskelija saa arvioinnin edistymisestään.
30.12.2011 