Optimismi ja rohkeus vievät Samulia eteenpäin
X-Factor TV-ohjelmasta tuttu Samuli Taskinen on lahjakas monella alalla. Hän laulaa, tanssii ja piirtää, opiskelee yliopistossa ja haaveilee urasta musiikin parissa.
21-vuotias Samuli on kotoisin Lappeenrannasta ja asuu Helsingissä. Kiireinen nuori mies on laulanut tiensä suomalaisten sydämiin - vaikeuksista huolimatta.
Pitkäaikaiset sairaudet varjostavat elämää, mutta eivät lannista. Crohnin tautia ja nivelreumaa sairastava Samuli kertoo diagnoosien olleen helpotus. Molempia sairauksia esiintyy hänen suvussaan, joten ne olivat myös ennestään tuttuja.
Rajut oireet pysyvät kurissa
"Vatsaoireet alkoivat 13-vuotiaana ja niveloireet 16-vuotiaana. Crohnin tauti diagnosoitiin, kun olin 19-vuotias ja asuin Englannissa. Siellä oireet menivät niin pahoiksi, että minut oli pakko viedä sairaalaan ja laihduin 10 kiloa. Sinä keväänä jouduin monta kertaa tiputukseen", Samuli kertoo. Lisäksi vaivana on myös lievä psoriasis.
"Oli helpottavaa saada tietää, että näitä sairauksia voidaan kuitenkin hoitaa. Tietysti silti mietin, kuinka pystyn osallistumaan työelämään tulevaisuudessa. Joudun pohtimaan oikean alan valintaa. Tällä hetkellä musiikkiala on selkeästi ykkösenä", Samuli kertoo.
Hän voi tällä hetkellä hyvin. "Kipuihin turtuu. Ei niitä ajattele. Olen sen tyyppinen ihminen, että vain pusken eteenpäin ja katson mitä tapahtuu. Suuri etu on siitä, että olen aina tanssinut. Tanssi on sellainen liikunnan muoto, joka ylläpitää kehon liikkuvuutta. Yritän huolehtia kunnostani jatkuvasti. Myös ruokavalioon joudun kiinnittämään huomiota."
Valoisa tulevaisuus oikealla asenteella
Työkaverit ja ystävät ovat aina suhtautuneet Samulin sairauksiin luontevasti. Avoimena ihmisenä hän myös itse kertoo vaikeuksistaan peittelemättä.
"Minusta neutraali suhtautuminen on parasta. Ylenpalttinen kauhistelu ja sääliminen tuntuu rasittavalta ja turhalta. Minusta ongelmia peittelemällä ei saavuta mitään. Jokaisella kun on omat vikansa ja vaivansa."
Luonteeltaan rohkeana ja optimistisena Samuli näkee tulevaisuuden valoisana.
"Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta mahdollisesta ja motivaatiota riittää. Pitää vain katsoa eteenpäin, mutta elää silti hetkessä. Ei saa pelätä epäonnistumisia. Aina kannattaa rohkeasti yrittää", Samuli miettii. Nyt hän toivoo pääsevänsä pian keikkailemaan ja levyä tekemään.
Tohtori Kiminkinen ei anna nivelreuman pysäyttää
Tapani Kiminkinen työskentelee Saarijärvellä terveyskeskuslääkärinä. Televisio-ohjelmansa kautta hän on käynyt tutuksi koko kansalle lääkärinä, joka puhuu terveydestä helppotajuisesti, maalaisjärjellä.
Mitä mieltä hän on pitkäaikaissairaiden ihmisten mahdollisuuksista tehdä työtä?
"Ei ole oikeastaan erikseen työelämää ja muuta elämää. Elämä on kokonaisuus. Suomessa on työkeskeinen kulttuuri ja meillä annetaan paljon painoarvoa työelämälle. Työ on keskeisessä asemassa meillä kaikilla", hän pohtii.
Kiminkinen keskustelee potilaidensa kanssa elämän koko kirjosta. Vastaanotollaan hän pyrkii aina katsomaan ihmisen tilanteen kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös työelämä, työssä jaksaminen ja toimintakyky oleellisesti. Paitsi lääkärinä, Kiminkisellä on näkemystä myös potilaana. Hän sairastui itse nivelreumaan noin 15 vuotta sitten. Reumaa on myös hänen äitinsä puolen suvussa. "Onneksi nivelreuman eteneminen voidaan lähes aina pysäyttää, kun käytössämme ovat nykyiset biologiset lääkehoidot", Kiminkinen sanoo. "Se vasta tulisikin yhteiskunnalle kalliiksi, jos me reumapotilaat jäisimme työkyvyttömyyseläkkeelle."
"Kun itse sairastuin, minun piti käydä läpi tietynlainen suruprosessi, joka vaati oman aikansa. Nykyään en juurikaan enää ajattele koko sairautta, koska se ei oikeastaan vaikuta elämääni. Hyvän lääkityksen ansioista pysyn työkunnossa. Minusta on hienoa, että pystyn tekemään töitä, eivätkä käteni ole vaurioituneet nivelreuman takia. Ilman lääkitystä käteni olisivat menneet niin huonoiksi, etten olisi pystynyt jatkamaan töitä", Kiminkinen kertoo. Aiemmin hän harrasti maratonjuoksua, mutta nyt juokseminen on vaihtunut kulttuuriharrastuksiin. Kuudes oma kirja on juuri valmistunut. "Minusta terveys ilmenee sellaisena kokonaisvaltaisena mielihyvän tunteena. Sihen liittyvät monet asiat kuten positiivinen käsitys omasta itsestä ja hyvät perhesuhteet."
"Kokemukseni mukaan nivelreumaa sairastavat ovat yleensä sitkeästi mukana työelämässä, vaikka hammasta purren. Ihmiset haluavat pysyä töissä. Minusta pitkäaikaissairaiden ja vajaakuntoisten pitäisi saada pysyä työelämässä omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Suomessa tarvitaan lisää joustoja työelämän rakenteisiin, aivan uutta ajattelua työmarkkinajärjestöihin ja ammattiyhdistyksiin. Niin, että kaikkien kyvyt saataisiin käyttöön", Kiminkinen painottaa.
Ilkka Heilän haastattelu
Suomen tunnetuin, yli 50 lehdessä esiintyvä toimistotyöntekijä B. Virtanen juhli viime vuonna 20-vuotistaivaltaan suosittuna sarjakuvahahmona. Samanaikaisesti Virtasen elämä muuttui pysyvästi. Hän sairastui psoriasikseen. Näin kävi myös B. Virtasen luoja Ilkka Heilälle omassa elämässään.
“Psoriasis ei alkuun herättänyt mitään ajatuksia työnteon kannalta. Luulin, että sillä ei ole mitään vaikutusta. Kun tauti paheni, niin vaikutuksiakin alkoi tulla. Kädet menivät niin huonoon kuntoon, että piirtäminen alkoi olla vaikeaa. Lisäksi jatkuva kutina ja kipuilu häiritsivät ideointia.”
Ilkka aloitti sarjakuvien piirtämisen jo pikkupoikana. B. Virtanen syntyi vuonna 1989, kun Uusi Suomi ja sarjakuvien jakelutoimisto Bulls järjestivät kilpailun, jossa haettiin uusia suomalaisia sanomalehtisarjakuvia. Hän siirtyi kokopäiväiseksi sarjakuvataiteilijaksi ja yrittäjäksi vuonna 1993.
“Kun sairauteni todettiin, sain siitä ideoita sarjakuvaani. Minulla ei ole varaa jättää ideoita käyttämättä, joten annoin B. Virtaselle psoriasiksen. Yksi vaiva lisää miesparalle. Tarkoitus ei ollut kertoa ihmisille erityisesti psoriasiksesta tai omasta tilanteestani. En osannut arvata, että saisin niin paljon palautetta.”
Sarjakuvapiirtäminen on todellista työtä. Aikataulupaineet ovat koko ajan läsnä, ja hyvä olisi, että piirroksia olisi myös varmuusvarastossa niitä päiviä varten, kun vaikkapa sairaus yllättää.
“Luovuuskin on yleensä loppu jo tässä iässä”, 53-vuotias piirtäjä heittää. “Piirtäminen oli ennen mukava harrastus, nyt se on työtä. Ennen tein ruumiillista työtä, nyt se on harrastus. Suurin mielihyvä tuntuu aina tulevan harrastuksesta.”
Tulevaisuuteen Ilkka varautuu hieman epäluulolla, vaikka työnteko onkin helpottunut oikean lääkityksen myötä.
“Muille psoriasisdiagnoosin saaneille sanoisin, että koettakaa kestää. Mitään neuvoja en anna, niitä kyllä taitaa tulla muutenkin. Ei tämä maailmanloppu ole.”
Heidi Luumin haastattelu
Kuten monet suomalaiset, myös Diili-ohjelmasta tuttu Heidi Luumi määrittää itsensä työn kautta. Monet meistä kokevat nimenomaan työn kautta saatavan arvostuksen palkitsevana. Työ ei ole pelkästään välttämätön pakko, vaan tärkeä osa elämästä. Työllä on suuri painoarvo ihmisen hyvinvoinnin kannalta.
"Tottakai perhearvot ovat nousseet vuosien varrella keskeisiksi, työ ei ole ainoa asia elämässäni", Heidi kertoo. Työuransa alkuaikoina Heidi kärsi kiltin tytön syndroomasta ja mikä tahansa työ asetti hänelle jatkuvan haasteen olla paras ja ahkerin kaikista.
"Kymmenen vuotta sitten ajoin itseni piippuun. Sanouduin irti työstäni ja olin puoli vuotta pois työelämästä. Vasta tänä aikana tajusin oikeasti työn merkityksen ja sen mitä haluan tulevaisuudessa", Heidi muistelee.
Töihin palatessaan Heidi teki vakaan päätöksen ettei ajaisi enää itseään samaan tilanteeseen. Hän oli onnekas ja pääsi mielekkääseen työympäristöön. "Työn tulosten täytyy myös näkyä. Se on minulle erittäin suuri motivaatiotekijä. Jo työnhakutilanne voi itsessään olla motivoiva. Sen takia jättäydyinkin viime keväänä turvallisesta palkkatyöstäni ja ilmoittauduin Diiliin", Heidi naurahtaa.
Heidi kannustaakin työnhakijoita olemaan rohkeita ja tuomaan omia vahvuuksiaan esille. "Kaikki on loppujen lopuksi kiinni ihmisestä itsestään, työtä ei kannata hakea anteeksi pyydellen."
"Mielestäni sairaus ei voi olla este työllistämiselle, jos sairaudella ei ole vaikutusta henkilön ammatilliseen osaamiseen. Työkyvyn ylläpitäminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää ja jokaisen tulisi itse ottaa vastuu omasta kouluttautumisestaan tai kuntoutumisestaan", Heidi kiteyttää.
Heidi Luumi osallistui MTV3:n Diili-ohjelmaan syksyllä 2009.
Anne Bernerin haastattelu
Perheyritysten liiton puheenjohtaja ja Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner on perheyrittäjä, jolla on takanaan muutaman vuosikymmenen kokemus kovasta, mutta palkitsevasta työnteosta.
Annelle myönnettiin tänä vuonna Vuoden Liikemies -palkinto tunnustuksena vahvasta sitoutumisesta ja yrityksen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sisustusalan palveluyritys Vallila Interior on tänä päivänä hyvin menestynyt yritys, joka ei pelkää uudistautua. Työntekijät ovat luonnollisesti mukana kehittämässä työilmapiiriä, joka kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin.
Tänä päivänä työnantajalta odotetaan suurempaa tuottoa yhä pienemmillä resursseilla. "Työntekijä on aina suuri investointi yritykselle. Meitä on tällä hetkellä 125 ja jokainen rekrytointi on ollut tarkkaan harkittu ja hallittu riski", Anne kertoo.
"Jos työnhakijan ammatillinen osaaminen vastaa tai jopa ylittää odotuksemme ja näen, että hän pystyy suoriutumaan työstä, pitkäaikaissairaus ei mielestäni ole ongelma." Tämä edellyttää myös sitä, että henkilö on riittävän motivoitunut ja osaa viestiä oikealla tavalla itsestään.
Joskus työntekijän elämässä tapahtuu tietenkin yllättäviäkin käänteitä. Sairastuminen ja työstä pois jääminen eivät ole kenellekään helppoa. "Meilläkin on tästä omakohtaista kokemusta", Anne jatkaa. Pahimmillaan sairastuminen voi lamaannuttaa yrityksen koko toiminnan. Parhaimmillaan työyhteisö voi taas toimia suurena tukena työntekijän työhönpaluu- ja kuntoutumisvaiheessa.
"Väittäisin, että työnantajien suhtautuminen ei välttämättä ole erilaista oli kyseessä sitten terve tai pitkäaikaissairas työntekijä. Se mikä vaikuttaa, on kyky suorittautua tehtävistä ja henkilön sitoutuneisuus. Työnantajalla täytyy myös olla sairaudesta riittävästi tietoa. Muutoin en tekisi asiasta suurta numeroa", Anne lopettaa.
