Pitkäaikainen työkyvyttömyys ja sen uhka

• Työkyvyttömyyseläke
• Kuntoutus

Kuntoutus

Sairaus tai vamma voi aiheuttaa monenlaisia muutoksia jokapäiväiseen elämään. Kuntoutuksen avulla on mahdollista korjata ja ehkäistä monin tavoin sairauksien tai vammojen aiheuttamia haittoja.

Kuntoutus on monipuolista toimintaa sairastuneen tai vammautuneen henkilön työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä elämänlaadun kohentamiseksi. Kuntoutus myös opastaa terveelliseen elämään.

Kuntoutusta on tarjolla eri kohderyhmille. Tässä tietopankissa tarjotaan kuntoutustietoa ensisijaisesti työelämään pyrkiville ja työelämässä oleville, joille jaksaminen tuottaa ongelmia.

Yleistietoa kuntoutuksesta saat esimerkiksi Kuntoutusportista. Kuntoutussäätiön kotisivuille on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä. Sivuilla voi myös esittää uusia kysymyksiä kuntoutuksesta.

Mitä kuntoutus on?
Kuka kuntoutusta tarjoaa?
Millaisia ammatillisen kuntoutuksen muotoja on olemassa?
Millaisia lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja on olemassa?
Miten kuntoutukseen voi hakeutua?
Kuinka järjestää toimeentulo kuntoutuksen aikana?
Mitä tapahtuu kuntoutuksen jälkeen?

Mitä kuntoutus on?

Kuntoutuksella tarkoitetaan toimintaa, joka ylläpitää tai parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä sekä elämänlaatua. Käytännössä kuntoutus voi olla esimerkiksi fysioterapiaa, hoitoa kuntoutuslaitoksessa, työ- ja koulutuskokeiluja tai apuvälineiden tarjoamista.

Perinteisesti kuntoutus on jaettu lääkinnälliseen kuntoutukseen, ammatilliseen kuntoutukseen, kasvatukselliseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen.

Ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan työ- ja ansiokyvyn säilyttämistä tai parantamista. Tavoitteena on edistää kuntoutujan selviytymistä työelämässä ja tarpeen mukaan tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn turvaamiseen tai parantamiseen. Lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä erilaisista arkielämän toiminnoista.

Kasvatuksellinen kuntoutus tarkoittaa vammaisen tai vajaakuntoisen kasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä.

Sosiaalisen kuntoutuksen avulla koetetaan saavuttaa tai palauttaa kuntoutujan sosiaalinen toimintakyky.

Vajaakuntoisen työn etsijän tai työssä olevan kannalta keskeisin kuntoutuksen osa-alue on ammatillinen kuntoutus. Myös lääkinnällinen kuntoutus voi joskus olla tarpeen.

Kuka kuntoutusta tarjoaa?

Suomessa kuntoutusta järjestävät ja rahoittavat monet tahot. Kuntoutuspalvelut ja -etuudet määräytyvät laajan kuntoutuslainsäädännön pohjalta. Osa kuntoutuksesta on harkinnanvaraista, määrärahoihin sidottua.

Kuntoutusta järjestävä taho määräytyy sen mukaan, kuka kuntoutusta hakee ja mikä kuntoutuksen tarpeen on aiheuttanut. Joskus kuntoutuja voi joutua hakemaan kuntoutusta useilta eri tahoilta.

Alla olevassa taulukossa on esitelty kuntoutuksen toimijat ja työnjako pääpiirteissään.

Lähde (sisältö ajankohtaistettu): Finva, toim. Paula Hämäläinen (2009): Toimeentuloturva, s. 134.

Huom. työvoimatoimisto ollut 1.1.2009 alkaen TE-toimisto.

Millaisia ammatillisen kuntoutuksen muotoja on olemassa?

Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi neuvontaa, ammatinvalinnanohjausta, kuntoutustutkimusta, työ- ja koulutuskokeilua, koulutusta, opiskeluun ja työhön tarvittavia apuvälineitä, työhönsijoitusta, työhönvalmennusta, elinkeinotukea, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta tai työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle. Eri tahot tarjoavat erityyppisiä kuntoutusmuotoja.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt sekä työhallinto TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) kautta.

Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet vakiintuneesti työelämässä. Määrätyin ehdoin myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat hakea työeläkelaitosten kuntoutusta.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta sellaisille henkilöille, jotka eivät saa työeläkelaitosten tai työhallinnon järjestämää kuntoutusta. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista ammatillista kuntoutusta muillekin.

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu niille, joiden työ- ja ansiokyky on uhattuna tai menetetty liikennetapaturman, ammattitaudin tai työtapaturman vuoksi.

Työhallinnon ammatillinen kuntoutus on suunnattu vajaakuntoisille työttömille työnhakijoille ja työttömyysuhan alla oleville. Kuntoutuksen piiriin voivat kuulua myös tietyt työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ryhmät, kuten nuoret.

Kelan internetsivuilta löytyy esite ammatillisen kuntoutuksen toimijoista ja niiden tarjoamista kuntoutusmuodoista. Kattavampi esitys ammatillisen kuntoutuksen työnjaosta ja kuntoutuksen muodoista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen 2007:60 sivuilta 43–46 (liite 3). Lisätietoja eri kuntoutusmuodoista saa myös sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuilta. Työeläkelakipalvelu tarjoaa laajasti tietoa kuntoutuksen toimijoista.

Lisätietoja saat myös kääntymällä Kelan, työeläkelaitoksesi, vakuutusyhtiösi tai TE-toimiston puoleen.

Millaisia lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja on olemassa?

Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi kuntoutuksella pyritään edistämään ja tukemaan kuntoutujan elämäntilanteen hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa.

Ammatillisen kuntoutuksen ohella lääkinnällinen kuntoutuskin voi olla työssä selviytymisen kannalta tärkeää. Lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavat hakijasta riippuen kuntien terveydenhuolto ja Kela. Vakuutusyhtiötkin voivat järjestää lääkinnällistä kuntoutusta, jos työkyvyttömyys tai sen uhka johtuu työtapaturmasta, liikennevahingosta tai ammattitaudista.

Kela tarjoaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille, jotka saavat korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Kela voi myöntää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta muillekin kuin vaikeavammaisille.

Kuntien terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat pääsääntöisesti muusta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutuksesta. Myös välittömästi sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus on terveydenhuollon vastuulla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on myös järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa.

Lääkinnällinen kuntoutus voi olla esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, fysioterapiaa, kuntoutusjaksoja laitoshoidossa, apuvälineiden tarjoamista arjessa selviytymisen tueksi (terveydenhuolto) tai sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennus on kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentamista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa. Kunnat järjestävät sopeutumisvalmennusta myös vammaispalvelulain perusteella.

Lisätietoja lääkinnällisestä kuntoutuksesta saat Kelan internetsivuilta, Kelan toimistoista ja oman kuntasi terveyskeskuksesta. Vammaispalvelulain mukaisesta sopeutumisvalmennuksesta lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimistosta.

Miten kuntoutukseen voi hakeutua?

Usein kuntoutustarpeen selvittely on syytä aloittaa ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen, Kelaan tai TE-toimistoon (työvoimatoimistoon). Kuntoutusta varten tarvitaan yleensä aina lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma.

Jokin taho voi myös ehdottaa kuntoutusta sinulle. Kela selvittää yleensä sairauspäivärahaa saavan kuntoutustarvetta viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivältä.

Monet kuntoutusta tarjoavat toimijat antavat internetsivuillaan tarkempia ohjeita kuntoutukseen hakeutumisesta. Alla on lueteltu tahoja, joiden puoleen kuntoutusasioissa voi kääntyä.

Kelan kautta voi hakeutua ammatilliseen ja vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kela tarjoaa lisäksi kuntoutuspsykoterapiaa sekä harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta.

Työeläkelaitokset tarjoavat tietyin ehdoin ammatillista kuntoutusta. Työeläkelaitosten internetsivujen osoitteita löytyy tämän tietopankin linkeistä sekä Työeläke.fi-sivustolta.

Vakuutuslaitosten kautta voivat hakeutua lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ne, jotka tarvitsevat kuntoutusta työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneonnettomuuden takia. Lisätietoa saat asianomaisilta vakuutusyhtiöiltä tai Vakuutuskuntoutus VKK ry:n sivuilta.

TE-toimistojen kautta työhallinnon ammatilliseen kuntoutukseen voivat hakeutua muun muassa vajaakuntoiset työnhakijat. Lisätietoja saat TE-toimistojen internetsivuilta ja TE-toimistoista.

Terveydenhuollon kautta on mahdollista hakeutua lääkinnälliseen kuntoutukseen. Terveydenhuoltolain mukaan hoitoa ja kuntoutusta varten on tarvittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutukseen pääsy voi viedä aikaa ainakin 1–4 kuukautta, mutta joskus kuntoutukseen pääsee nopeamminkin.

Kuinka järjestää toimeentulo kuntoutuksen aikana?

Kuntoutuspalvelujen hinta vaihtelee, mutta kuntoutujalle kuntoutus on usein maksutonta. Lisäksi on mahdollista hakea esimerkiksi matkakorvauksia kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista.

Toimeentuloa kuntoutuksen ajalle on usein mahdollista anoa kuntoutuksen kustantavalta taholta – katso edellä oleva taulukko kuntoutuksen toimijoista. Alla esitellään toimeentuloa Kelan, työhallinnon ja työeläkelaitosten kuntoutuksen aikana.

Kelan kuntoutukseen liittyviä etuuksia ovat kuntoutusraha sekä harkinnanvaraiset ylläpitokorvaus ja kuntoutusavustus. Lisäksi määräaikainen työkyvyttömyyseläkekin eli kuntoutustuki on mahdollinen toimeentulon lähde kuntoutuksen aikana.

Kuntoutusrahalla turvataan kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta sekä tarvittaessa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutusrahan lisäksi kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Nuorille Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa. Sen saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Kuntoutusrahaa maksetaan tehostettua kuntoutusta tarvitsevalle 16–19-vuotiaalle.

Kuntoutusrahalaskuri, tarkempia tietoja Kelan etuuksista, hakulomakkeita sekä ohjeita hakemiseen löytyy Kelan internetsivuilta.

Työeläkelaitosten tarjoamassa kuntoutuksessa kuntoutusetuuksia ovat tilanteesta riippuen kuntoutusraha, joka rinnastuu Kelan kuntoutusrahaan, osakuntoutusraha kuntoutuksen aikana työssäkäyville, harkinnanvarainen kuntoutusavustus ja työkyvyttömyyseläkkeen ohella maksettava kuntoutuskorotus. Lisäksi kuntoutuksen aikana voi saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea, joka voi olla joko täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja suuruudesta saat työeläkelaitokseltasi, jonka voit tarvittaessa selvittää kysymällä sitä viimeisimmältä työnantajaltasi tai ottamalla yhteyttä Eläketurvakeskuksen palvelunumeroihin.

Jos kuntoutuksen hakijalla on työhallinnon tarjoaman kuntoutuksen aikana oikeus työttömyysturvaan, sen maksua jatketaan yleensä myös kuntoutuksen aikana. Lisätietoja saat TE-toimistosta (työvoimatoimistosta).

Mitä tapahtuu kuntoutuksen jälkeen?

Onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen jälkeen kuntoutuja pääsee palaamaan työelämään tai pysyy työssään. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteet ovat yksilökohtaisempia, mutta nekin voivat liittyä kuntoutujan työkyvyn edistämiseen tai ylläpitoon.

Jos työkyky ei kuntoutuksen jälkeen riitä osa-aikaiseenkaan työskentelyyn, edessä voi olla siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuntoutuksen jälkeen voidaan kuitenkin myös tukea työelämään siirtymistä. Kuntoutusrahaa saaneen töihin pääsemistä voidaan tukea esimerkiksi harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella, jota tilanteesta riippuen on mahdollista hakea Kelalta tai työeläkelaitokselta. Työeläkelaitoksen maksamalla osakuntoutustuella voidaan tukea kuntoutustukea saaneen henkilön töihin paluuta.

Yrityksen perustamiseksi tai yritystoiminnan jatkamiseksi on eräänä kuntoutuksen muotona mahdollista hakea elinkeinotukea Kelalta tai työeläkelaitokselta.

Lisätietoja etuuksista saat Kelalta tai työeläkelaitokseltasi.