Työssä jaksaminen

• Omasta jaksamisesta huolehtiminen
• Tukea jaksamiselle monelta taholta
• Keinoja töissä pärjäämisen tueksi

Keinoja töissä pärjäämisen tueksi

Edellä kerrottiin työntekijöiden jaksamista tukevista tahoista. Ne tarjoavat monia erilaisia keinoja työntekijän avuksi. Tässä osiossa on keskitytty esittelemään töissä olevien kannalta hyödyllisiä tukimuotoja. Toisaalla tietopankissa käydään läpi palveluja ja etuuksia erityisesti työtä etsivien näkökulmasta.

Keinoja jaksamisen tueksi kannattaa yleensä lähteä hakemaan työterveyshuollosta. Työterveyshuolto voi tarvittaessa ohjata asiakkaansa kuntoutukseen. Työterveyshuollon henkilökunta voi muutenkin eri tavoin tukea työntekijää, saatavilla voi olla esimerkiksi työpsykologin palveluja. Lisäksi työterveyshuollon henkilökunta on perillä työpaikalla järjestettävästä työkykyä tukevasta toiminnasta, esimerkiksi eri kursseista, liikuntaryhmistä ja tapahtumista.

Työterveyshuollon puitteissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää yhteistyöneuvottelu työntekijän, lähiesimiehen ja työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan välillä. Neuvottelussa keskustellaan työntekijän työkyvystä suhteessa työtehtäviin. Neuvotteluja voidaan käydä, vaikka työntekijällä ei olisi vielä sairauspoissaoloja. Neuvottelujen päätavoite on löytää sopiva ratkaisu työnteon onnistumiseksi esimerkiksi erilaisten työjärjestelyjen avulla.

Yleistä tietoa työelämässä jaksamisesta saa Työterveyslaitoksen internetsivuilta. Sivustolta löytyvät Duunitalkoot, jotka antavat keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Apuvälineet
ASLAK®-kurssit
Esteettömyys työpaikalla
Etätyö
Henkilökohtainen apu
Joustavat työajat
Kelan kuntoutus työelämässä oleville
Tyk-toiminta
Tyky-toiminta
Työolosuhteiden muutokset ja järjestelytuki
Vaikeavammaisten työ- ja opiskelumatkat
Vuorotteluvapaa

Apuvälineet

Erilaiset apuvälineet voivat olla vammautuneelle tai sairastuneelle henkilölle tarpeen työnteosta ja arkitoimista selviytymiseksi.

Apuvälineen hankkimisprosessin käynnistäjä voi olla esimerkiksi apuvälineen tarvitsija itse tai hänen työnantajansa.

Apuvälinetarpeen arviointiprosessi on osa asiakkaan muuta hoito- tai kuntoutusprosessia.

Apuvälinepalveluiden järjestämiseen osallistuu useita toimijoita. Keskeisten toimijoiden työnjako on kuvattu alla.

Lisätietoja apuvälineistä saat kääntymällä vastuutahojen puoleen.

ASLAK®-kurssit

ASLAK® on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Se on Kelan kehittämä ja rekisteröimä varhaiskuntoutuksen muoto, jonka avulla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen sekä elämänhallinnan parantamiseen.

ASLAK®-kuntoutus on suunniteltu sellaisille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on suuri, ja se johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kuntoutus on kohdennettu nimenomaan työelämässä oleville.

Edellytyksenä kuntoutukseen pääsemiselle on muun muassa se, että kuntoutuksen voidaan olettaa olevan tuloksellista. ASLAK®-kuntoutusta toteutetaan vaiheessa, jossa sairaus- ja rasitusoireet ovat vielä lieviä ja palautuvia.

ASLAK®-toiminta on työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuksen palveluntuottajan ja Kelan välistä yhteistyötä. Kurssit toteutetaan yleensä useammassa jaksossa noin vuoden vievän prosessin aikana ja ne kestävät yhteensä 15–22 vuorokautta.

Kurssille hakeutuminen on syytä aloittaa ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa opastetaan eteenpäin. Kuntoutusta haetaan Kelalta.

Kuntoutuksen aikana voidaan maksaa Kelan kuntoutusrahaa. Osallistujille korvataan myös matkakustannuksia.

Lisätietoja saa työterveyshuollosta, Kelan toimistosta ja Kelan internetsivuilta.

Esteettömyys työpaikalla

Työpaikan esteettömyys tarkoittaa työpaikkarakennuksen saavutettavuutta sekä liikkumisen ja toimimisen esteettömyyttä rakennuksen sisällä. Työpaikan esteettömyys on erityisen tärkeää liikkumis- ja toimimisesteisille työntekijöille.

Esteettömällä työpaikalla työtilat on suunniteltu erilaisia käyttäjiä ajatellen, työvälineet ovat helppokäyttöisiä ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Esteettömyys voi koskea muutakin kuin työn fyysistä ympäristöä.

Työn organisoinnissa esteettömällä työpaikalla huomioidaan työntekijöiden fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Esteettömyyttä tukevia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi joustava työaika, etätyöskentely tai työtehtävien jakaminen työntekijöiden kesken.

Monet esteettömyysratkaisut voivat kuulua niihin kohtuullisiin järjestelyihin, joihin työnantaja on yhdenvertaisuuslain nojalla velvoitettu, jotta työntekijöillä olisi riittävät edellytykset työntekoon ja työkyvyn ylläpitoon. Neuvot ja taloudellinen tuki Kelalta ja TE-toimistolta (työvoimatoimistolta) tai muilta työpaikan ulkopuolisilta tahoilta auttavat työnantajaa toteuttamaan erityisjärjestelyjä, jotka muuten olisivat liian kalliita tai hankalia toteuttaa.

Etätyö

Etätyö on työnteon malli, jossa työtä tehdään esimerkiksi kotona. Työnteon apuna käytetään pääsääntöisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Etätyö voidaan nähdä yhtenä joustavan työnteon muotona.

Ainakin osittainen etätyön tekeminen on tietyillä aloilla periaatteessa helposti toteutettavissa. Etätyön myönteisinä puolina voi pitää muun muassa työmatkoissa säästettyä aikaa ja lisääntynyttä joustavuutta työaikojen suhteen. Etätyö parantaa esimerkiksi liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia työntekoon. Toisaalta etätyön haittapuolena voi olla työyhteisön ulkopuolelle jääminen.

Etätyöskentelyn mahdollisuudesta ja käytännön järjestelyistä neuvotellaan työnantajan kanssa.

Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun vammaispalvelulain nojalla.

Kunnan tulee neuvoa ja auttaa avun järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kotikunta on velvollinen maksamaan avustajan tekemästä työstä korvauksen vammaiselle työnantajalle, antamaan palvelusetelin tai järjestämään avustajapalveluita muilla tavoin.

Henkilökohtainen avustaja voi mahdollistaa vaikeavammaisen työssäkäynnin tai opiskelun, koska näitä tarkoituksia varten henkilökohtaista apua on järjestettävä tarvittava tuntimäärä.

Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta saat kunnan sosiaalitoimistosta.

Joustavat työajat

Joustavat työajat voidaan nähdä osana työpaikan esteettömyyttä.

Työaikajoustot ovat yleistyneet. Joustavaa työaikaa voidaan toteuttaa eri tavoin ja monista lähtökohdista. Esimerkiksi liukuvassa työajassa säännöllistä työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika siten, että viikossa säännöllinen työaika on kuitenkin keskimäärin enintään 40 tuntia tai jokin muu sovittu tuntimäärä. Työaikapankkia voidaan käyttää myöhemmin vapaana pidettävien ylityötuntien varastointiin. Oman työpaikan käytännöt voi varmistaa esimieheltä.

Osa-aikatyötä voidaan myös pitää yhtenä joustavan työnteon muotona. Yleensä osa-aikatyöksi määritellään alle 30 tuntia viikossa tehtävä työ. Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on yleensä pyrittävä järjestämään työt niin, että henkilö voi tehdä osa-aikatyötä.

Vajaakuntoisella osa-aikatyö tai joustavat työajat voivat tulla kyseeseen myös yhdenvertaisuuslain edellyttäminä kohtuullisina järjestelyinä.

Tietyissä tilanteissa on saatavilla työpaikan ulkopuolista tukea osa-aikatyölle.
Osatyökyvyttömyyseläke, osasairauspäiväraha ja osa-aikalisä ovat tällaisia tukimuotoja. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja osasairauspäivärahasta on kerrottu tietopankissa aiemmin. Osa-aikalisä on tarkoitettu työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön. Sen saaminen edellyttää muun muassa sitä, että työnantaja palkkaa osa-aikalisäkauden ajaksi osa-aikatyöhön työttömän työnhakijan. Osa-aikalisää maksaa TE-toimisto (työvoimatoimisto), jolta saa myös asiasta lisätietoja.

Kelan kuntoutus työelämässä oleville

Kela järjestää työelämässä oleville muun muassa työkykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusta eli tyk-toimintaa ja muuta työn kannalta välttämätöntä kuntoutusta, jos työeläkelaitos ei vastaa siitä. Tyk-toimintaa esitellään tietopankissa tarkemmin alla.

Kela voi tarjota eri ryhmille myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvarainen kuntoutus toteutetaan vuosittain valtiolta saatavan määrärahan puitteissa ja sen tarjonta vaihtelee.

Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla muun muassa yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, sopeutumisvalmennusta sairauden tai vamman kanssa selviytymiseen, erilaisia kuntoutuskursseja eri sairausryhmille sekä ASLAK®-kursseja. ASLAK®-kursseja esitellään tarkemmin yllä.

Lisätietoja harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta ja siihen hakeutumisesta saa Kelan toimistoilta ja internetsivuilta. Kelan järjestämien kurssien tarjontaa pääsee selailemaan täältä.

Tyk-toiminta

Tyk-toiminta on Kelan järjestämää työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta. Se on tarkoitettu pitkään työelämässä olleelle henkilölle, jonka kohdalla seuraavat edellytykset täyttyvät:

- voimassaoleva työsuhde
- työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet vian, sairauden tai vamman vuoksi
- työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi eivät yksin riitä
- motivaatio ja halu ylläpitää työkykyä ja jatkaa työelämässä ovat olemassa.

Tyk-prosessin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakykyä edistämällä mahdollistaa työssä jatkaminen.

Tyk-kuntoutus toteutetaan yksilökuntoutuksena tai työpaikka- tai ammattialakohtaisena ryhmäkuntoutuksena. Prosessi kestää vuodesta kahteen ja siihen kuuluu useampia jaksoja kuntoutuslaitoksessa, yhteensä noin 20–30 vuorokautta.

Kuntoutukseen hakeutuminen kannattaa aloittaa työterveyshuollosta. Kuntoutushakemus ja siihen liittyvä lääkärinlausunto toimitetaan Kelaan. Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa ja matkakuluja.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla eli tyky-toiminnalla tähdätään työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen sekä työyhteisön ja -olojen kehittämiseen.

Työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot pyrkivät edistämään ja tukemaan työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä koko heidän työuransa ajan tyky-toiminnan avulla.

Tyky-toiminta keskittyy koko henkilöstön työkyvyn edistämiseen, ylläpitoon ja ongelmien ehkäisyyn. Lisäksi se kohdistuu uhkaavan työkyvyn heikkenemisen estämiseen sekä työkyvyn palauttamiseen ja kuntoutukseen.

Työkykyä ylläpitävä toiminta voi olla muun muassa työnohjausta ja ammatillista koulutusta sekä stressinhallintakeinojen, muiden psyykkisten voimavarojen ja liikunnan tukemista.

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta saat lisätietoja työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä ja työterveyshuollosta.

Työolosuhteiden muutokset ja järjestelytuki

Vajaakuntoisen työnteon onnistumiseksi saattaa olla tarpeen muuttaa hänen työolosuhteitaan.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajilta kohtuullisten mukautusten suorittamista työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi työnantajan taloudellinen tilanne.

Työolosuhteiden muutoksista ovat vastuussa työnantaja ja joissakin tapauksissa myös Kela tai vakuutuslaitos. Kela on vastuussa vaikeavammaisen työn kannalta välttämättömistä, erityisen kalliista henkilökohtaisista apuvälineistä. Lisätietoja saa Kelalta.

TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, joka on tarkoitettu työnantajille korvaamaan työpaikalla vajaakuntoisen henkilön työhönsijoituksen tai työssäpysymisen tukemiseksi tarvittavia työkoneita, -välineitä tai -menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia. TE-toimisto voi lisäksi korvata vajaakuntoisen henkilön työskentelyn tukemiseksi toisen työntekijän antamaa apua määräajaksi.

Lisää tietoja työolosuhteiden järjestelytuesta ja hakemuslomakkeita saa TE-toimistoista ja niiden kotisivulta.

Vaikeavammaisten työ- ja opiskelumatkat

Vaikeavammainen voi anoa kunnan sosiaalitoimesta vammaispalveluna kodin ja työn tai opiskelupaikan välisiin matkoihin kuljetuspalvelun (taksisetelit) sekä siihen liittyvän saattajapalvelun.

Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakuntakohtaisesti.

Vaikeavammainen voi hakea kotikuntansa sosiaalitoimesta harkinnanvaraista tukea omaa autoa varten. Kotikunnaltaan voi hakea tukea myös vakiomalliseen autoon tehtäviin välttämättömiin muutostöihin ja lisälaitteisiin.

Liikenne- tai tapaturmavakuutuksen perusteella myös vakuutusyhtiö voi korvata autossa tarvittavia apuvälineitä, jos välineen tarve johtuu korvattavasta vammasta tai sairaudesta.

Tullihallitukselta tai tullilta vaikeasti liikuntavammainen voi hakea autoveron huojennusta tai palautusta uuden auton hankkimiseksi tietyin edellytyksin. Lisätietoa autoveron palautuksesta saa tullista.

Poliisi voi myöntää vaikeasti liikuntavammaiselle henkilölle tai hänen kuljettamistaan varten pysäköintiluvan. Pysäköintilupa on maksullinen. Lisätietoja saa poliisilaitokselta.

Vammainen henkilö voi myös hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Jos hakija on saanut autoveron palautuspäätöksen, vapautuksen autoverosta tai vammaisen pysäköintiluvan, hänet voidaan vapauttaa ajoneuvoverosta. Vapautusta haetaan yleensä kirjallisesti. Jos ajoneuvorekisteriin on merkitty tieto autoveron palautuksesta, vapautus onnistuu ilman hakemusta. Aiheesta saa tietoja liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivuilta, joilta löytyy myös vapautushakemus.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on yksi keino töissä jaksamisen edistämiseksi.

Vuorotteluvapaa tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijä ja työnantaja tekevät vuorottelusopimuksen. Työntekijä vapautuu määräajaksi työtehtävistään ja työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työntekijän vuorotteluvapaa kestää yhtäjaksoisesti vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Vapaata voidaan jaksottaa, mutta jokaisen jakson on oltava vähintään 90 päivää.

Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on muun muassa se, että vapaalle jäävällä on vähintään kymmenen vuoden työhistoria ja se, että hän on ollut vähintään 13 kuukautta yhdenjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa. Henkilön työajan on lisäksi oltava vähintään 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Vapaan ajalta voi anoa vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria, korvaus on 80 prosenttia. Vuorottelukorvausta maksaa Kela tai työttömyyskassa, jos vuorottelija on ollut vähintään 10 kuukautta sen jäsenenä ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai sitä vastaavaan työhön.

Vuorotteluvapaata harkitsevan on syytä hyvissä ajoin ottaa yhteyttä TE-toimistoon (työvoimatoimistoon) vuorotteluvapaan edellytysten täyttymisen selvittämiseksi. Vuorottelusopimus toimitetaan TE-toimistoon ja vuorottelukorvausta haetaan Kelalta tai työttömyyskassalta. Tarkempia tietoja saa TE-toimistosta ja internetesitteestä. Vuorotteluvapaasta on nyt tehty pysyvä järjestely.