Takaisin toimeen - Ajankohtaista

Lääkekustannusten omavastuu nousi vuodenvaihteessa

Thu, 2 Feb 2012 09:03:06 +0200

Lääkekustannusten vuosittainen omavastuu eli lääkekatto nousi 1.1.2012 alkaen 700,92 euroon. Vuonna 2011 Kelan korvaamien lääkkeiden omavastuuraja oli 675,39 euroa. Lääkekustannusten vuosittainen omavastuu eli lääkekatto nousi 1.1.2012 alkaen 700,92 euroon. Vuonna 2011 Kelan korvaamien lääkkeiden omavastuuraja oli 675,39 euroa. Vuotuisten lääkemenojen ylitettyä lääkekaton lääkkeiden käyttäjä maksaa korvattavista lääkkeistä 1,50 euroa kappaleelta. Lääkkeiden lisäksi korvattavia tuotteita voivat olla muun muassa lääkärin määräämät pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Kela seuraa omavastuuosuuden täyttymistä apteekilta saatavien tietojen perusteella ja lähettää omavastuurajan ylityttyä ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta, joka tulee esittää Kela-kortin kanssa apteekissa asioitaessa. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen kuuden kuukauden ajan sen vuoden päättymisestä, jolloin omavastuuraja on ylittynyt. Lähteet ja lisätietoja: Kelan tiedotteet 12.1.2012, Kelan etuudet numeroina 2011 ja Kelan internetsivut.

Työkykyneuvojat työhön palaamisen tukena

Mon, 30 Jan 2012 11:51:39 +0200

Kela alkaa tarjota vuoden 2012 alusta alkaen uusia työkykyneuvojien palveluja. Kelan eri toimistoissa työskentelee yhteensä 54 työkykyneuvontaan erikoistunutta työntekijää. Työkykyneuvontaa tarjotaan sairauspäivärahan saajille ja kuntoutusta tarvitseville työhön palaamisen tueksi. Kela alkaa tarjota vuoden 2012 alusta alkaen uusia työkykyneuvojien palveluja. Kelan eri toimistoissa työskentelee yhteensä 54 työkykyneuvontaan erikoistunutta työntekijää. Työkykyneuvontaa tarjotaan sairauspäivärahan saajille ja kuntoutusta tarvitseville työhön palaamisen tueksi. Työkykyneuvojat ottavat yhteyttä henkilöihin, joiden työkyvyttömyys on pitkittymässä tai joille on kertynyt useita työkyvyttömyysjaksoja. Työkykyneuvonta voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteessa, jossa työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Työkykyneuvoja selvittää asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja pyrkii löytämään jatkoratkaisun antamalla tietoa Kelan etuuksista ja palveluista sekä tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kuten terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa eri alojen asiantuntijat voivat yhdessä laatia työhön paluuta edistävän suunnitelman. Työkykyneuvonnan tavoitteena on tarjota mahdollisimman joustavaa palvelua työhön palaajille. Kela esittelee työkykyneuvojan työtä pähkinänkuoressa tällä videolla. Lähde: Kelan tiedotteet 19.1.2012

Työpankkitoiminta laajenee

Wed, 21 Dec 2011 16:38:52 +0200

Työpankkikokeilusta tulee valtakunnallinen vuoden 2012 alussa. Työpankit ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, sijoittavat työntekijöitään asiakasyrityksiin sekä vuokraavat työvoimaa. Työpankkikokeilusta tulee valtakunnallinen vuoden 2012 alussa. Työpankit ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, sijoittavat työntekijöitään asiakasyrityksiin sekä vuokraavat työvoimaa. Työpankkien kautta pyritään tarjoamaan reitti työelämään varsinkin pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Kokeilu käynnistettiin vuonna 2009. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopulla työpankit tarjoavat työ- ja vuokratyöpaikkoja 5 000 henkilölle. Työpankkien määrän tulisi samalla kasvaa nykyisestä neljästä noin kolmeenkymmeneen. Kuluneen vuoden aikana työpankit ovat työllistäneet yli 250 ihmistä, joista lähes kaikki ovat olleet vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Työpankkiin voi hakea työntekijäksi muun muassa TE-toimiston (työvoimatoimiston) kautta. Työpankkien internetsivut löytyvät osoitteesta www.tyopankki.fi. Lähde: STM:n tiedote 225/2011, 29.11.2011 15:09

Osasairausvapaa vauhdittaa työhön palaamista

Mon, 19 Dec 2011 13:14:37 +0200

Osa-aikainen työnteko Kelan osasairauspäivärahan tuella on ollut mahdollista vuodesta 2007 lähtien. Osa-aikainen työnteko Kelan osasairauspäivärahan tuella on ollut mahdollista vuodesta 2007 lähtien. Järjestelyn tarkoituksena on helpottaa kokoaikaiseen työhön paluuta. Työterveyslaitoksen uusi tutkimus osoittaa, että osasairausvapaa nopeuttaa työhön palaamista tavalliseen sairauslomaan verrattuna. Tarkastelun kohteena olivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvät poissaolot. Tutkimus suoritettiin vuosina 2006–2009. Heikentyneestä työkyvystä kärsivät työntekijät arvottiin kahteen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat jäivät sairauslomalle, toiset palasivat tekemään kevennettyjä työtehtäviä osa-aikaisesti. Osasairausvapaalla olleet onnistuivat palaamaan tavalliseen työhönsä keskimäärin 12 osasairausvapaapäivän jälkeen, kun taas sairauslomalla olleet palasivat 20 päivän jälkeen. Työhön paluu nopeutui siis osa-aikaisen työskentelyn myötä kahdeksalla päivällä. Lisäksi sekä työntekijät että työnantajat arvioivat osasairausvapaata enimmäkseen myönteisesti. Tutkimuksen perusteella osasairausvapaata voitaisiin hyödyntää tukitoimenpiteenä myös työkyvyn alentumisen alkuvaiheessa. Työterveyslaitoksen tiedote 66/2011, 7.11.2011

Nuorten yhteiskuntatakuu etenee

Fri, 4 Nov 2011 08:33:00 +0200

Nuorten työllisyystilanteen kohentamiseksi on suunnitteilla useita eri toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu nuorten yhteiskuntatakuun toteutus. Nuorten työllisyystilanteen kohentamiseksi on suunnitteilla useita eri toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu nuorten yhteiskuntatakuun toteutus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen joko työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Lisäksi kaikille nuorille pyritään takaamaan peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on Suomessa suhteellisen korkealla tasolla. Lisäksi kaikki työttömät nuoret eivät välttämättä ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on noin 30 000. Vastaavasti alle 29-vuotiaita työttömiä on hieman alle 55 000. Kolmasosalla heistä on vain perusasteen koulutus. Yhteiskuntatakuuta valmistelemaan on perustettu työryhmä, johon kuuluu edustajia muun muassa eri ministeriöistä, Kelasta ja työmarkkinajärjestöistä. Työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa syyskuun lopulla. Tavoitteena on, että yhteiskuntatakuun toteutus käynnistyy vuonna 2012. Vuonna 2013 takuun pitäisi olla voimassa kokonaisuudessaan. Lähde: TEM:n tiedote 26.9.2011 13.00

Uusi tutkimus työvoimapalveluista ja vajaakuntoisuudesta

Wed, 26 Oct 2011 10:54:56 +0300

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut syyskuussa Kuntoutussäätiön tekemän tutkimuksen vajaakuntoisista henkilöistä TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) asiakkaina. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut syyskuussa Kuntoutussäätiön tekemän tutkimuksen vajaakuntoisista henkilöistä TE-toimistojen (työvoimatoimistojen) asiakkaina. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten vajaakuntoisuutta TE-toimistoissa arvioidaan. Lisäksi selvitetään, miten ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut ja palkkatuki ovat toimineet. Tutkimuksen mukaan termi ’vajaakuntoinen’ koetaan TE-toimistoissa ongelmalliseksi. Vaihtoehtoja voisivat olla osatyökykyinen tai kuntoutuja. Työllistymisen näkökulmasta tutkimuksessa asetetaan kuitenkin etusijalle vajaakuntoisuuteen liittyvä arviointiprosessi ja sen kehittäminen. Tähän liittyen esille nostetaan virkailijoiden tarve täydennyskoulutukselle sekä tarkempi ohjeistus arviointiin. Vajaakuntoisuuden arvioinnissa TE-toimistojen virkailijoille haasteita tuotti varsinkin lääkärinlausuntojen tulkinta sekä niiden suhteutus työllistymismahdollisuuksiin. Vajaakuntoisille suunnattua palveluvalikoimaa pidettiin tutkimuksessa riittävänä. TE-toimistojen työntekijät hyödynsivät palveluja monipuolisesti ja asiakkaille tarjottiin yksilöllisesti räätälöityjä palveluja. Useimmin käytetty palvelu oli työkokeilu, kun taas työolosuhteiden järjestelytukea hyödynnettiin vain vähän. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämiseksi tulisi kuitenkin tutkimuksen perusteella edelleen panostaa työvalmentajan kaltaisiin palveluihin, joiden toimivuudesta on näyttöä. Myös palkkatuen käyttöä pitäisi lisätä. Nykyisellään vajaakuntoisen henkilön kuntoutusprosessin keskeisimpiä haasteita ovat vastuun kantaminen koko prosessista sekä siihen osallistuvien toimijoiden yhteistyön onnistuminen. Lähde: Elina Vedenkannas, Tuomas Koskela, Matti Tuusa, Janne Jalava, Henna Harju, Mona Särkelä ja Veijo Notkola: Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Oma CV verkkoon

Mon, 10 Oct 2011 10:23:43 +0300

TE-toimisto (työvoimatoimisto) tarjoaa verkkosivuillaan työnhakijoiden käyttöön sähköisen CV-netin. TE-toimisto (työvoimatoimisto) tarjoaa verkkosivuillaan työnhakijoiden käyttöön sähköisen CV-netin. Uutta työtä etsivät voivat ladata sivuille ilmaiseksi vapaamuotoisen ansioluettelonsa. Palvelu on tarkoitettu muillekin kuin työttömille työnhakijoille eli myös esimerkiksi opiskelijoille tai työtä vaihtaville. Työnhakijoiden ansioluettelot ovat internetsivuilla joustavasti ja nopeasti työnantajien selattavissa, mikä edesauttaa työnantajan ja työtä hakevan kohtaamista. Sopivaa työntekijää voi etsiä muun muassa hakusanojen avulla. Selailu on tällä hetkellä avointa kaikille. Vuodenvaihteen jälkeen työnantajat pääsevät tarkastelemaan ansioluetteloita kirjautumalla palveluun erikseen. Lähde: Työ- ja elinkeinotoimiston uutiset 23.9.2011

VATES: osatyökykyinen työntekijä kiinnostaa yrityksiä

Fri, 19 Aug 2011 10:11:36 +0300

VATES-säätiö on selvittänyt yrityspäättäjien näkemyksiä osatyökykyisten työllistämisestä. Kysely on osa Sitran rahoittamaa projektia, jossa tarkastellaan osatyökykyisten työllistämisen taloudellista merkitystä. VATES-säätiö on selvittänyt yrityspäättäjien näkemyksiä osatyökykyisten työllistämisestä. Kysely on osa Sitran rahoittamaa projektia, jossa tarkastellaan osatyökykyisten työllistämisen taloudellista merkitystä. Kysely lähetettiin 55 000 yrityspäättäjälle, joista 1 500 vastasi siihen. Tulosten perusteella yritykset suhtautuvat myönteisesti osatyökykyisten työllistämiseen. Mitä suurempi yritys oli, sen todennäköisemmin osatyökykyiset huomioitiin osana henkilöstöpolitiikkaa ja yrityksen yhteiskuntavastuuta. Puolet kaikista vastaajista arvioi, että yrityksessä oltaisiin valmiita joko palkkaamaan osatyökykyinen henkilö tai tekemään selvitystyötä osatyökykyisen palkkaamiseksi. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että osatyökykyisiä oli palkattu yritykseen. Lisäksi yrityksistä yli 50 prosenttia oli sopeuttanut työtä tai muokannut työolosuhteita, jotta työntekijä voisi jatkaa työpaikassaan. Noin kolmasosa suhtautui kuitenkin varauksellisesti osatyökykyisen rekrytointiin. Työllistämisestä ja sitä edistävistä tukimuodoista, varsinkin taloudellisista tuista, tarvittaisiin selvityksen mukaan lisää tietoa. Kyselyn perusteella julkisilla tukitoimilla voidaan vaikuttaa ennen kaikkea uusien henkilöiden rekrytointiin. Tukitoimilla ei ole yhtä suurta merkitystä silloin, kun yritykset haluavat pitää kiinni työntekijöistään, joiden työkyky on heikentynyt. Lähde: VATES-säätiö 30.6.2011

Työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät vuonna 2010

Mon, 15 Aug 2011 19:09:04 +0300

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä pieneni vuonna 2010. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuonna yhteensä 260 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä pieneni vuonna 2010. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuonna yhteensä 260 000 henkilöä. Luku on neljätuhatta pienempi kuin vuonna 2009. Myös vuoden 2010 aikana alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski edellisvuodesta. Eläkkeen sijaan on painottunut määräaikainen kuntoutus: työeläkelaitokset maksoivat edellisvuonna kuntoutustukea kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.Muutoksen taustalla vaikuttaa suurten ikäluokkien tulo eläkeikään. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat edellisten sukupolvien edustajia terveempiä, minkä vuoksi he voivat siirtyä suoraan vanhuuseläkkeelle. Yleisimmät perusteet työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia syitä nuorten eläköitymiselle, kun taas vanhemmilla työkyvyn ongelmat liittyvät usein tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Verenkiertoelinten sairaudet olivat aiemmin usein eläkkeelle siirtymisen syynä, mutta niiden merkitys on vähentynyt muun muassa tupakointirajoitusten myötä. Lähde: Helsingin Sanomat 22.7.2011

Jatkoa sairauspäivärahan enimmäisaikaan

Wed, 22 Jun 2011 09:20:58 +0300

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen Kelan maksamaan sairauspäivärahaan on mahdollista saada jatkoaikaa. Aiemmin saman sairauden vuoksi sairauspäivärahaa on maksettu korkeintaan 300 arkipäivältä. Heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen Kelan maksamaan sairauspäivärahaan on mahdollista saada jatkoaikaa. Aiemmin saman sairauden vuoksi sairauspäivärahaa on maksettu korkeintaan 300 arkipäivältä. Muutoksen myötä Kela voi maksaa 300 päivän täytyttyä sairauspäivärahaa yhdessä tai useammassa jaksossa vielä 50 päivältä. Lisäpäiviä edeltää omavastuuaika, joka on sairastumispäivä sekä yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Sairauspäivärahan jatkopäivien edellytys on, että työntekijä tai yrittäjä työskentelee vähintään 30 päivän jakson ennen uuden sairausloman alkua. Aiemmin sairauspäivärahan saaminen saman syyn vuoksi on edellyttänyt välillä vuoden työssäoloa. Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä 50 sairauspäivärahapäivän jälkeen, sairauspäivärahaa voi muutoksenkin jälkeen saada samasta syystä vasta oltuaan vuoden työkykyinen. Jos työkyvyttömyyden aiheuttaa eri sairaus, Kela voi kuitenkin maksaa sairauspäivärahaa. Muutoksen tarkoituksena on sekä helpottaa työhön paluuta että keventää työnantajan taloudellista riskiä. Sairauspäivärahan jatkomahdollisuuden arvioidaan koskevan 1 500 henkilöä vuodessa. Lähde: Kela tiedottaa 1.6.2011